Valmiuksia voi lisätä erityispätevyyden kautta.

Katja Kotkavaara työskentelee Fimeassa ylilääkärinä EU:n Jamrai 2 -hankkeessa, jonka tavoitteena on torjua mikrobilääkeresistenssiä. Hän on myös Suomen Punaisen Ristin reservissä.

– Kiinnostuin jo lääkisaikana kehittyvien maiden terveydenhuollosta. Halusin oppia siitä ja olla tekemässä hyvää, Kotkavaara kertoo.

Ensimmäisen kerran hän oli SPR:n hätäapukommennuksella Bangladeshissä vuonna 2017, ja sen jälkeen Malawissa, Etiopiassa, Djiboutissa ja Haitissa. Korona-aikana hän työskenteli puolitoista vuotta kansainvälisen Punaisen Ristin Euroopan aluetoimistossa Budapestissa. Ukrainan sodan sytyttyä hän lähti sinne kartoittamaan terveyspalvelujen tarvetta ja tukemaan klinikoiden perustamista.

– Kaikkein mieleen painuvin kokemus oli ensimmäinen komennukseni Bangladeshissä. Kenttäsairaalassa hoidettiin muun muassa traumapotilaita ja Suomessa harvemmin esiintyviä infektiosairauksia, kuten tuhkarokko- ja kurkkumätäpotilaita. Oli huikeaa työskennellä paikallisten lääkärien ja sairaanhoitajien kanssa. Terveyspalvelujen tarve oli valtava, mutta työn tulokset näki heti, Kotkavaara kertoo.

Myös Ukrainan kosketti.

– Paikalliset työtoverit elivät sodan arkea ja monella oli läheisiä rintamalla. Ihailin ihmisten kykyä olla auttamassa muita, vaikka he itsekin kärsivät. Se teki minuun ison vaikutuksen.

Kotkavaara kuuli kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyydestä kollegalta.

– Erityispätevyys on hyvä tapa tuoda osaamista näkyväksi, hän toteaa.

– Jos avustustehtävät kiinnostavat, kannattaa tutustua erityispätevyysohjelmaan. Se antaa hyvän kuvan siitä, millaisia osa-alueita kansainväliseen terveydenhuoltoon kuuluu, ja millaista osaamista on hyvä kartuttaa.

Kotkavaara lähti joulun alla jälleen hätäapukomennukselle. Nyt kohteena on Jamaika, jonne hurrikaani Melissa jätti jälkeensä valtavat tuhot. Siellä hän toimii terveyskoordinaattorina tammikuun loppuun.

Onnistumiset painuvat mieleen

Kymenlaakson hyvinvointialueen lastenpsykiatrian poliklinikan apulaisylilääkäri Tiina Hokkanen on työskennellyt useaan otteeseen kehitysyhteistyöprojekteissa mielenterveystyön asiantuntijana.

– Me suomalaiset olemme etuoikeutetussa asemassa. Koen, että meillä on vastuu jakaa sitä hyvää, mitä meillä on, ja auttaa heikommassa asemassa olevia, Hokkanen sanoo.

Hokkanen oli ensimmäisen kerran kehitysyhteistyötehtävissä Kambodzassa vuonna 2006. Sen jälkeen hän on toiminut psykososiaalisen avun neuvonantajana Fidan yhteistyöprojekteissa Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa, ranskalaisen Première Urgence Internationale -järjestön palveluksessa Irakissa sekä Save the Children International -järjestön projektissa Syyriassa.

– Olen iloinen siitä, että mielenterveyden merkitys kehitysyhteistyössä on kasvanut. Pääsin muun muassa tukemaan mielenterveystyön yhdistämistä ravitsemusneuvontaan, ja miettimään arkkitehtien kanssa psykiatristen sairaaloiden suunnittelua, Hokkanen kertoo.

Hokkanen kohtasi projektien aikana monenlaisia katastrofeja. Tärkeimmät muistot eivät kuitenkaan liity kriiseihin, vaan onnistumisiin.

– Ravitsemusneuvojien kouluttaminen huomioimaan mielenterveys siinä työssä, jota he tekivät imettävien äitien parissa, onnistui hyvin. Saimme myönteistä palautetta sekä neuvojilta että neuvottavilta.

– Toinen mieleen painunut onnistuminen oli luomamme vanhemmuustaito-ohjelma Jordaniassa. Siitä tuli tosi suosittu. Eräs koulutukseen osallistunut kertoi, että ei ollut aiemmin ymmärtänyt, että lasta voi kasvattaa ilman väkivaltaa. Siinä huomasi, että pienelläkin efortilla voi saada aikaan suuria muutoksia.

Hokkaselle myönnettiin kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyys viime marraskuussa.

– Erityispätevyyden saaminen tuntuu tosi kivalta, ja se on minulle tärkeä. Kriteerien täyttäminen on vaatinut paljon työtä, vaikka en tarvinnutkaan siihen uusia suorituksia.

Globaalit terveysuhat koskevat kaikkia

Erityispätevyyden myöntäminen edellyttää hakijalta Lääkäriliiton, Hammaslääkäriliiton tai Eläinlääkäriliiton jäsenyyttä. Erityispätevyyden myöntää hakijan liitto erityispätevyystoimikunnan esityksestä.

Erityispätevyystoimikunnan puheenjohtajana toimii Kaisa Kontunen, joka työskentelee asiantuntijalääkärinä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.

– Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyys on hyvin relevantti tässä ajassa. Globaalit haasteet ja terveysuhat koskevat meitä kaikkia, Kontunen sanoo.

Haasteena erityispätevyyden suorittamisessa saattaa olla vaatimus ulkomailla suoritettavasta palvelusta.

– Jos kansainväliset tehtävät kiinnostavat, yksi väylä on hakeutuminen Suomen Punaisen Ristin delegaattikoulutukseen. Lisäksi mahdollisuuksia voi tarjoutua ulkoministeriön, YK:n järjestöjen tai kansalaisjärjestöjen kautta, Kontunen vinkkaa.

– Myös meihin erityispätevyystoimikunnan jäseniin voi olla yhteydessä. Voimme ohjata eteenpäin.

Erityispätevyyden on suorittanut 68 lääkäriä ja lisäksi kaksi hammaslääkäriä ja eläinlääkäriä.

– Kannustan hakemaan erityispätevyyttä – otamme mielellämme hakemuksia vastaan. Uskon, että monilla kollegoilla on jo kasassa tarvittavat suoritukset, Kontunen sanoo.

Lue lisää: Kenttäsairaalassa voi kuvantaa, leikata ja synnyttää

Lue lisää: ”Kokemus oli pysäyttävä”