”Lääkärijohtajat ovat sitoutuneita ja kovia tekemään töitä”
Johtaminen suomalaisessa terveydenhuollossa on koko ajan paremmalla tolalla, sanoo Minna Kaila.
Minna Kailalla jos kellä on näkemystä siitä, millaisia suomalaiset lääkärit ovat johtajina.
Hän on toiminut muun muassa Helsingin yliopistossa professorina vastuullaan erikoistuvien lääkärien ja hammaslääkärien lähijohtajakoulutus ja ollut kirjoittamassa kirjaa Johtaminen lääkärin työnä.
Erikoislääkärien johtamiskoulutuksen (ELJ) ohjelmajohtajana hän toimi kymmenisen vuotta. Keskiviikkona 10. syyskuuta valmistui viimeinen hänen vetämänsä kurssi, ELJ29. Uutena ohjelmajohtajana on aloittanut Markus Paananen .
– Toimin ELJ:n ohjelmajohtajana kurssista 12 lähtien. Tuona aikana koulutuksen suoritti noin 500 kollegaa, Kaila laskeskelee.
– On tosi hienoa, että johtamisesta kiinnostuneita kollegoita löytyy niin paljon. Kursseille on myös ollut helppoa saada motivoituneita puhujia.
Myös Lääkäriliiton ELJ-tiimi, koulutuspäällikkö Sami Heistaro ja koulutuskoordinaattori Linda Rennes saavat häneltä kiitosta.
– Homma pyörii koko ajan loistavasti.
Upeita kehityshankkeita
Erikoislääkärien johtamiskoulutusta on järjestetty vuodesta 2009, ja ryhmiä aloittaa kaksi vuodessa. Pian käynnistyy 31. kurssi.
– Palautteen perusteella osallistujat saavat välineitä, jotka auttavat heitä johtamistehtävissä. He saavat myös hyvän vertaisverkoston kollegoista eri erikoisaloilta, eri työskentelysektoreilta ja eri puolilta Suomea, Kaila toteaa.
Hän uskoo, että ELJ hyödyttää monin tavoin palvelujärjestelmää. Suoraa hyötyä on muun muassa koulutukseen kuuluvista kehityshankkeista.
– Osallistujilla on ollut upeita hankkeita. On hämmästyttävää, kuinka paljon kehityspotentiaalia heissä on, Kaila kehuu.
Delegointi yksi vaikeimmista asioista
Kailan mielestä suomalaiset lääkärijohtajat ovat sitoutuneita ja kovia tekemään töitä. He myös pitävät aina mielessä potilaan parhaan.
Missä olisi vielä skarpattavaa?
– Yksi vaikeimmista asioista on delegointi. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, Kaila muistuttaa.
Toinen asia, jota Kaila peräänkuuluttaa, on riittävä talousosaaminen. Sen sijaan esimerkiksi vuorovaikutustaidot ovat hänen mielestään lääkärijohtajilla yleensä jo hyvin hallussa.
– Johtaminen suomalaisessa terveydenhuollossa on koko ajan paremmalla tolalla. Näen kehityksen positiivisena.
Tavoitteena Terveysmuseo
Kaila jäi hiljattain eläkkeelle täytettyään 65 vuotta.
– Ohjaan edelleen väitöskirjoja, olen mukana monissa työryhmissä ja mielellään osallistun jatkossakin. On myös paremmin aikaa olla jälkikasvun kanssa – neljäs lastenlapsi syntyi elokuussa.
Mieluista on myös terveysmuseohankkeen edistäminen.
– Kesällä perustettiin Terveysmuseosäätiö ja valittiin sille hallitus. Nyt tärkeänä tehtävänä on kerätä varoja museon perustamiselle – kymmeniä miljoonia euroja pitäisi saada kasaan, Kaila kertoo.
Lähiajan tavoitteena on perustaa samankaltainen museon ystäväyhdistys kuin esimerkiksi Ateneumin ystävät.
