Jäsen

Lääkäriliitto: Hoidon jatkuvuutta täytyy parantaa

Liitto on määritellyt reunaehdot omalääkärimalleille.

Sari Kosonen
Adobe / AOP

Perusterveydenhuollon palvelujen saatavuus ja jatkuvuus on turvattava. Tämä on ollut yksi niistä asioista, joiden puolesta Lääkäriliitto on vedonnut vuosikausia.

– Mitään konkreettista ei ole tapahtunut tähän suuntaan. Keskustelu on herännyt sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman Omalääkäri 2.0 -selvityksen myötä. Raportti julkaistiin viime elokuussa, toteaa liiton Politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.

Selvityksen mukaan on näyttöä siitä, että pitkäaikaiset potilas-lääkärisuhteet ovat toimivia. Ne lisäävät sekä potilaiden että lääkärien tyytyväisyyttä ja laskevat terveydenhuollon kustannuksia.

Paljon on puhuttu tarpeesta leikata terveydenhuollon rahoitusta. Liiton mielestä tähän ei pidä mennä, vaan hyvinvointialueiden tulee hakea säästöjä toimintaansa kehittämällä.

– Omalääkäritoiminta on tapa lisätä kustannusvaikuttavuutta perustason terveyspalveluissa. Toivon, että kaikki hyvinvointialueet lähtevät kehittämään sitä, Pärnänen sanoo.

Näitä liitto toivoo omalääkärimalleilta

Lääkäriliiton hallitus hyväksyi kesäkuun kokouksessaan reunaehdot hyvin toimiville omalääkärimalleille.

1. Hyvinvointialueilla on riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit väestön tarpeenmukaisten terveyspalvelujen järjestämiseen.

2. Resursseista nykyistä selvästi suurempi osa ohjataan perusterveydenhuollon palveluiden tuottamiseen.

3. Hyvinvointialueet käyttävät tarvittaessa oman tuotantonsa lisäksi yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamia palveluja hoidon jatkuvuuden turvaavalla tavalla.

4. Hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla olevissa perusterveydenhuollon lääkäripalveluissa on käytettävissä yhden täysipäiväisesti vastaanottotyötä tekevän lääkärin työpanos enintään 1200 asukasta kohden.

5. Omalääkäreinä voivat toimia vain yleislääketieteen erikoislääkärit, kokeneet yleislääkärit ja yleislääketieteeseen erikoistuvat lääkärit.

6. Potilaalla on mahdollisuus valita hoitava lääkärinsä tarjolla olevista omalääkäreistä ja halutessaan vaihtaa omalääkäriä.

7. Omalääkärien potilaslistan koko rajoitetaan enintään 1200 potilaaseen, ottaen huomioon potilaskunnan vaativuus (ikärakenne, sairastavuus), lääkärin muihin tehtäviin kuluva työaika ja lääkärin kokemus.

8. Korvausjärjestelmällä tuetaan pitkäaikaisia potilas-lääkärisuhteita ja siten hoidon jatkuvuutta.

Lue myös

9. Omalääkärit, heidän työnantajansa ja palveluntuottajat seuraavat jatkuvasti hoidon jatkuvuutta, toiminnan laatua ja vaikuttavuutta.

10. Omalääkärin potilastyön tukena on riittävä määrä muita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja muuta henkilöstöä.

11. Omalääkäreillä tulee olla tarjolla joustavat keskeisten lääketieteen erikoisalojen konsultaatiomahdollisuudet hoitovastuun siirtymättä.

12. Omalääkäri johtaa potilaidensa hoitoprosessia moniammatillisessa yhteistyössä, jossa kunkin ammattihenkilön rooli perustuu koulutuksen ja kokemuksen tuomaan ammatilliseen osaamiseen.

13. Omalääkäri päättää potilaidensa tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja hoidosta sekä hoidon kokonaisuudesta.

14. Omalääkärin työnantaja, palveluntuottaja ja palveluista järjestämisvastuussa oleva hyvinvointialue mahdollistavat omalääkärien jatkuvan kouluttautumisen lääkärien osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. 

Kirjoittaja

Sari Kosonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030