Tavoitteet kiteytyvät kolmeen sanaan: luottamuksen palauttaminen terveydenhuoltoon.

Ensi vuoden huhtikuussa järjestetään jälleen tasavallan tärkeimmät vaalit eli eduskuntavaalit.

Lääkäriliiton hallitus päätti tavoitteensa vaaleihin kokouksessaan 18. helmikuuta. Valituksi tulivat omalääkärimalli, terveydenhuollon rahoitusmallin uusiminen sekä laadukas ja palvelutarpeeseen vastaava lääkärikoulutus.

Päädyimme kolmeen kärkitavoitteeseen aiemman pitkän listan sijaan. Näin voimme kohdentaa vaikuttamista paremmin.

Hallitusneuvottelujen merkitys kasvanut

Suomessa on eletty 1970-luvun lopulta asti kokovaalikautisen enemmistöparlamentarismin aikaa. Vaalikauden alussa valittu hallitus on jatkanut kauden loppuun asti. Yksittäisiä ministereitä on vaihtunut ja puolueita tippunut pois, mutta hallitusten perusrakenne on säilynyt samana.

Pohja on myös laajentunut, hallituskoalitiossa on ollut jopa kuusi puoluetta. Usein hallituksen enemmistö on ollut ohut; miltei jokaisella puolueella on ollut mahdollisuus kaataa hallitus halutessaan.

Samaan aikaan presidentin valta on vähentynyt.

Kaikki tämä on kasvattanut hallitusten ja hallitusohjelmien merkitystä. Niistä on tullut yhä yksityiskohtaisempia ja pidempiä. Tätä ovat vaatineet erityisesti hallitusten pienet puolueet. Muuten suuret jyräisivät ne.

Hallitusohjelma rakennetaan neuvotteluissa eduskuntavaalien jälkeen. Se heijastelee puolueiden antamia vaalilupauksia ja luodaan perinteisesti Säätytalolla käydyissä neuvotteluissa.

Lääkäriliitto, kuten usea muukin etujärjestö, tekee siksi myös hallitusohjelmatavoitteet. Niiden lopullisen muotoilun aika on vaalien jälkeen

Millaisia ovat hyvät vaalitavoitteet?

Vaalitavoitteiden tarkoitus on kerätä julkista huomiota ja saada puolueet niiden taakse.

Tavoitteiden tulee olla riittävän yleisiä, jotta ne nousevat julkiseen keskusteluun – lillukanvarsilla se ei onnistu. Toisaalta tavoitteiden pitää olla tarpeeksi konkreettisia, kaikkea hyvää kaikille -tyylinen tavoite on yhdentekevä.

Lääkäriliitto on aiemmin vaatinut terveydenhuollon rahoituksen nostamista. Nykyisessä taloustilanteessa se ei ole realistista, ja epärealistinen tavoite söisi uskottavuuttamme.

Kun tavoitteemme on nyt hyväksytty, alkaa varsinainen työ. Tavoitteita esitellään puolueiden valmisteleville toimielimille sekä medialle, ja niiden taakse kootaan tutkimustietoa. Olennaista on samanmielisten kumppaneiden hankkiminen. Yksittäinen etujärjestö saa harvoin mitään aikaan itsekseen.

Luottamus on palautettava

Tämän vuosikymmenen huolestuttavimpia kehityskulkuja Suomessa on ollut luottamuksen vähentyminen yhteiskunnallisiin instituutioihin.

Erityisesti luottamus on vähentynyt terveydenhuoltoon.

Vuosikymmenen alkupuolella se oli valtioneuvoston kanslian Kansalaispulssi-tutkimuksen mukaan samaa korkeaa tasoa poliisin ja puolustusvoimien kanssa. Sote-uudistuksen jälkeen – ja itse asiassa jo sitä ennen – luottamus on laskenut reippaasti. Samaan tulokseen on päätynyt THL.

Meidän kysymyksemme on, mitä luottamus oikein on. Onko se luottamusta hyvinvointialueisiin tai hallinnolliseen rakenteeseen? Vai luottamusta siihen, että hoitoon pääsee ja tulee hoidetuksi?

Kysymys on retorinen. Kansalaisen näkökulmasta kyse on hoidetuksi tulemisesta. Luottamus on luottamusta hoidosta vastaavaan lääkäriin.

Lääkärin ja potilaan etäisyys on Suomessa nykyisin huima. Päästäkseen lääkäriin on läpäistävä hoidontarpeenarviointi, ja jos lääkäriin pääsee, vastassa on usein ihminen, jota et ole aiemmin tavannut. Uskomme, että luottamus paranisi parhaiten, jos jokainen voisi valita itselleen omalääkärin. Jos jostain perusterveydenhuollon mallista on vahva myönteinen tieteellinen näyttö, niin tästä.

Myös pääsyn erikoissairaanhoitoon tulisi parantua.

Kolme tärkeää sanaa

Kustannusvaikuttavuuteen ja parempaan jatkuvuuteen perustuva rahoitusmalli luo pohjan sille, että kehittymistä voisi tapahtua.

Mekaaniseen neljän vuoden tasoittumisjaksoon perustuva rahoitusmalli on tuottanut tilanteen, jossa hyvinvointialueet ovat joutuneet YT-neuvottelujen kierteeseen, joka on hallinnut terveydenhuollon uutisointia koko sote-uudistuksen jälkeisen ajan.

Puhe sosiaali- ja terveydenhuollosta on pelkistynyt puheeksi rahasta, täsmällisemmin rahan puutteesta.

Samaan aikaan lääketieteen kehitys on mahdollistanut yhä paremman hoidon ja esimerkiksi syöpäkuolleisuus on pienentynyt huomattavasti. Hyviäkin uutisia olisi siis kerrottaviksi.

Liiton vaalitavoitteet voi kiteyttää kolmeen sanaan: luottamuksen palauttaminen terveydenhuoltoon.

Uskomme, että siihen päästään omalääkärimallilla, rahoituksen kuntoon laittamisella ja laadukkaalla koulutuksella.