Miksi lääkäreitä leimataan?
Liitossa pohditaan, mitä asialle voisi tehdä.
Ammattikuntaan on kohdistunut viime aikoina paljon ongelmakeskeistä uutisointia. Lääkäriliiton viestintäjohtaja Lauri Korkeaoja on analysoinut tilannetta.
– Liitossa on puhuttu paljon siitä, miksi meistä on paljon negatiivista puhetta, ja mitä asialle voitaisiin tehdä. Ammattiliittojen mainetutkimuksestakin ilmenee, että kansalaiset eivät arvosta meitä yhtä paljon kuin aiemmin, Korkeaoja kertoi luottamusedustajien ajankohtaispäivillä.
Kärjistäen voisi sanoa, että lääkäreitä leimataan ahneiksi ja laiskoiksi.
Lääkärien korkeasta ansiotasosta ja lääkärivajeesta on puhuttu jo pitkään. Korkeaojan mukaan liitto on joutunut julkisuuden silmätikuksi lääkärikoulutuksen kasvun jarruttajana.
Lääkärikunnan huolenaiheena on ollut koulutusresurssien ja esimerkiksi opetuspotilaiden riittävyys. Päättäjät ja suuri yleisö puolestaan näkevät Lääkäriliiton motiivina usein ansiokehityksen varmistamisen.
Viime vuosina kielteisen uutisoinnin teemaksi on noussut myös lääkärien yleistyvä osa-aikatyö.
– Tässä on erityistä se, että osa-aikatyötä ei nähdä millään muulla alalla ongelmaksi. Lisäksi lääkärien kokonaistyöaika on edelleen korkea, Korkeaoja totesi.
Yksityiseen terveydenhuoltoon kohdistuvaa kritiikkiä esiintyy erityisesti silloin, kun suunnitellaan jotain valtiollista muutosta, joka muuttaisi yksityisen terveydenhuollon asemaa. Hintakritiikki on yleistynyt 2020-luvulla.
Hoitovirheistä uutisointi toimitetussa mediassa on jonkin verran vähentynyt. Sosiaalisessa mediassa sitä näkyy kuitenkin paljon.
Luottamus terveydenhuoltoon on laskenut
Tutkimusten mukaan suomalaisten luottamus terveydenhuoltoon on laskenut. Kuitenkin kansalaiset pitävät toimivaa terveydenhuoltoa erittäin tärkeänä, jopa tärkeämpänä kuin kestävää taloutta tai työllisyyden parantamista.
– Jos potilas ei pääse lääkäriin kohtuullisessa ajassa, kohdistuuko syyttävä sormi professioon? Jos ei luoteta terveydenhuoltoon, eikö luoteta myöskään lääkäreihin tai heidän edunvalvojiinsa? Korkeaoja kysyi.
Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita totesi Korkeaojan puhuvan täyttä asiaa.
– Kun liitto puhuu esimerkiksi hyvinvointialueiden rahoituksen puolesta, yleisö ei ehkä ymmärrä, että kyse on potilaiden parhaasta, Koivuviita arveli.
Piiriylilääkäri Timo Tuovinen piti suurimpana syynä kielteiseen uutisointiin perusterveydenhuollon kriisiä.
– Eikä koulutusmäärien nosto ole lääke siihen, hän huomautti.
Terveydenhuolto pitäisi saada kuntoon. Liitto on esittänyt konkreettisia ratkaisuja, kuten omalääkärijärjestelmän.
– Tarvitsemme lisää positiivista sote-puhetta. Liiton on syytä mennä lähemmäksi ihmistä ja puhuttava entistä enemmän potilaan näkökulmasta, Korkeaoja näki.
