Lääkärit tekevät pisintä työviikkoa
Hyvinvointialueille siirtyminen ei ole parantanut henkilöstön työhyvinvointia.
Lääkäreistä 69 prosenttia tekee edelleen yli 40 tunnin työviikkoa. Muilla ammattiryhmillä työviikko on lyhentynyt hyvinvointialueiden aloittamista edeltävästä ajasta, ilmenee tuoreesta Akava Works -raportista .
Akava Worksin Työterveyslaitokselta tilaamassa tutkimuksessa tarkasteltiin sote-palveluissa työskentelevän henkilöstön koettua työkykyä ja työolosuhteita ennen hyvinvointialueuudistusta ja sen jälkeen.
– Tulosten perusteella näyttää, että hyvinvointialueille siirtyminen ei ole parantanut henkilöstön työolosuhteita eikä työhyvinvointia, kertoi Työterveyslaitoksen tutkija Risto Nikunlaakso raportin julkistamistilaisuudessa.
Hyvinvointialueiden aloittaessa henkilöstön koettu työkyky notkahti. Muutokset näyttävät kuitenkin jääneen tilapäisiksi, ja syksyn 2024 tutkimuksessa on palattu lähelle muutosta edeltävää tasoa.
– Kuormituksen jatkumista ja kasautumista pitää seurata työpaikoilla. Työkykynsä heikentyneeksi kokevia on suuri osuus kaikista työntekijöistä. Tilanne vaatii tukea näille työntekijöille, jotta he jaksavat jatkaa työssään, Nikunlaakso painotti.
Lääkärin työaikaa pidentää päivystys
Hyvinvointialueiden perustaminen ei näytä vaikuttaneen lääkärien työaikaan, vaan lääkärit tekevät ammattiryhmistä edelleen selkeästi pisintä työviikkoa.
Syksyn 2024 kyselyssä 69 prosenttia lääkäreistä ilmoitti tekevänsä yli 40 tunnin työviikkoja. Lääkärin työaikaa pidentää päivystysvelvollisuus, joka tulee säännöllisen viikkotyöajan päälle. Tämän vuoksi useiden osa-aikaisesti työskentelevien lääkärien todellinen viikkotyöaika nousee yli 40 tuntiin.
Muilla tutkimuksen ammattiryhmillä yli 40-tuntista työviikkoa tekevien määrä on noin puolet pienempi, ja on kaikilla ammattiryhmillä laskenut alle sen, mitä raportoitiin ennen hyvinvointialueiden aloittamista.
Myös lähiesimiesten työviikot ovat muita ammattiryhmiä pidempiä, joskin yli 40 tunnin työviikkoja tekevien lähiesimiesten määrä on laskenut 10 prosenttiyksiköllä hyvinvointialueiden aloittamista edeltäneestä ajasta.
Hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen kokemus työaikojen hallinnasta on parantunut hieman koko tutkimuksen työntekijäaineistossa. Lääkärien ammattiryhmä jää tällä mittarilla kaikkien ammattiryhmien keskiarvon alle: työajan hallintamahdollisuudet kokee hyvinvointialueilla melko tai erittäin hyväksi vain 36 prosenttia lääkäreistä.
Tarvitaan vakautta työolosuhteisiin
Viime viikkoina useat hyvinvointialueet ovat ilmoittaneet laajoista henkilöstöön kohdentuvista yt-neuvotteluista. Muutostilanteisiin liittyy riski työolojen ja työhyvinvoinnin heikkenemisestä.
– Hyvinvointialueet tarvitsevat vakautta työolosuhteisiin ja epävarmuuden tunteen vähentymistä sekä mahdollisuutta rakentaa uutta organisaatio- ja päätöksentekokulttuuria, jossa työntekijöiden näkemykset työstä ja sen kehittämisestä huomioidaan paremmin. Sotealan henkilöstön työhyvinvoinnista ja alan riittävästä resurssoinnista täytyy pitää huolta, totesi Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren .
