Jäsen

Nyt huomio hoidon jatkuvuuteen

Perusterveydenhuollon kriisin ratkaisuksi on esitetty Omalääkäri 2.0 -mallia. Keskeistä siinä on potilas-lääkärisuhteen jatkuvuus. 

Sari Kosonen

elena
Selvityksen mukaan vahva tieteellinen näyttö osoittaa, että saman yleislääkärin hoitaessa potilasta hoidon laatu paranee.

Sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman Omalääkäri 2.0 -selvityksen mukaan vahva tieteellinen näyttö osoittaa, että saman yleislääkärin hoitaessa potilasta hoidon laatu paranee. Samalla terveydenhuollon palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät ja potilastyytyväisyys kasvaa.

Kun potilaalle on nimetty omalääkäri, lääkäri oppii tuntemaan potilaansa ja kykenee havaitsemaan alkavia sairauksia varhaisessa vaiheessa. Sairaudet ja ongelmat eivät pääse kehittymään liian pitkälle, ja liitännäissairauksien ja komplikaatioiden riski pienenee. Jatkuva potilas-lääkärisuhde vähentää myös päivystyspalveluiden käyttöä ja sairaalahoitojaksojen tarvetta.

Uudelle mallille on tilausta

Selvitystyön teki Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö yhteistyössä Oulun yliopiston Väestöterveyden tutkimusyksikön kanssa. Tekijät korostavat, että Suomen perusterveydenhuollon vahvuuksia ovat moniammatillisuus ja terveyskeskusten laaja-alaisuus. Sen sijaan potilas–lääkärisuhteen jatkumattomuus on selvä heikkous.

– Selvitystyön tekijät itsekin totesivat, että osuva nimi uudelle Omalääkäri 2.0 -mallille olisi myös Hoidon jatkuvuus -malli. Uutta mallia todella tarvittaisiin, toteaa Lääkäriliiton Politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen .

Pärnänen näkee selvityksessä kuvatussa uudessa mallissa paljon hyvää.

– Hoidon saatavuutta on jo pyritty parantamaan hoitotakuun säädöksiä muuttamalla. Ihan yhtä tärkeää on hoidon jatkuvuuden turvaaminen. Saatavuus ja jatkuvuus kulkevat käsi kädessä ja tukevat toisiaan.

Tarvitaan lakimuutos ja lisää resursseja

Pärnäsen mukaan hoidon jatkuvuus voidaan turvata ainoastaan lainsäädännöllä.

– Perusterveydenhuollon toiminta on järjestettävä siten, että jokaisella hyvinvointialueiden asukkaalla tulee olla nimettynä omalääkäri. Tämä pitäisi kirjata velvoitteena lakipykäliin. Terveydenhuoltolaki olisi varmaankin oikea paikka tälle.

Omalääkärimalli ei voi toteutua myöskään ilman perusterveydenhuollon resurssien merkittävää lisäämistä.

Lue myös

– Perusterveydenhuoltoon tarvitaan lisää rahaa ja toimijoita, sekä lääkäreitä että muita terveydenhuollon ammattilaisia. Mielestäni selvityksessä oli fiksusti huomioitu tiimiajattelu: Lääkärien lisäksi hoitajien rooli on tärkeä, ja tarvittaessa potilaan hoitoon kannattaa ottaa mukaan esimerkiksi psykologeja tai fysioterapeutteja – myös suoravastaanottoina.

Pärnänen arvelee, että Omalääkäri 2.0 -mallilla on mahdollisuus toteutua.

– Hoidon jatkuvuuden turvaaminen on erittäin tärkeää. Uskon, että asia etenee sosiaali- ja terveysministeriössä osana seuraavan hallitusohjelman virkamiesvalmistelua.

Lue myös:

Omalääkäri2.0-selvitys julki

”Näin ei voi jatkaa”

Kirjoittajat

Sari Kosonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030