Pitääkö olla huolissaan?
Valtuuskuntaa askarruttivat erityisesti koulutuksen laatu ja lääkärien työhyvinvointi.
Lääkäriliiton valtuuskunta piti perjantaina kevätkokouksensa Lääkäritalolla Helsingissä.
Puheenjohtaja Niina Koivuviita avasi kokouksen katsauksella liiton alkuvuoden toimintaan. Eniten on viime aikoina puhututtanut hallituksen päätös poistaa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus.
– Liitto on perustanut työryhmän arvioimaan vaikutuksia ja ehdottamaan toimenpiteitä. Työryhmään kuuluvat jäsenpalvelujen johtaja Liisa Aro , hallintojohtaja Jaana Heinonen ja työmarkkinajohtaja Timo Kaukonen . Ehdotukset tulevat käsittelyyn valtuuskunnan syyskokoukseen, Koivuviita kertoi.
Lääkärien työviikot edelleen pitkiä
Lääkärien ansiotaso on kehittynyt viime vuosina hyvin, mutta työviikot ovat edelleen pitkiä, myös osa-aikaisesti työskentelevillä.
Työsidonnaisuus verrattuna muihin palkansaajiin on suurta. Esimerkiksi sairaaloiden lääkärien työviikko on keskimäärin 47 tuntia ja 40 prosenttia heistä tekee vähintään 48 tunnin työviikkoja.
– Liiton hallitus perusti tammikuussa työryhmän, jonka tehtävänä on pohtia konkreettia keinoja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Puheenjohtajana toimii hallituksen jäsen Maaret Laakso . Toimiaikaa työryhmällä on ensi vuoden maaliskuuhun.
Omalääkärimalli on liiton ykköstavoite
Terveyspolitiikassa liiton keskeisenä tavoitteena on ollut omalääkärijärjestelmä.
– Se parantaisi paitsi hoidon jatkuvuutta, myös lääkärien työhyvinvointia, Koivuviita totesi.
Valtuuskunnan jäsen Rebecca Suomi nosti puheenvuorossaan esiin sen, että potilaiden luottamus terveydenhuoltoon on vähentynyt.
– Potilaat eivät hakeudu hoitoon vaikeissakaan tapauksissa, koska eivät usko saavansa sitä. Luottamuspulaan pitää puuttua aktiivisesti, hän sanoi.
– Tähänkin liiton vastaus on omalääkärijärjestelmä. Kun hoidon jatkuvuus saadaan kuntoon, luottamus palautuu, Koivuviita kommentoi.
Toinen toiminnan painopiste on ollut hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyden turvaaminen. Alueiden alijäämien kattamisvelvoitteita pitää liiton mielestä kohtuullistaa.
Paljon keskustelua on herättänyt myös valinnanvapauskokeilu, jossa 65 vuotta täyttäneet pääsisivät yksityiselle yleislääkärille 28 euron omavastuulla
– Liitto on vastustanut kokeilua, koska se ei edistä hoidon jatkuvuutta. Toivottavasti kokeilusta saadaan riittävästi dataa ja hyvät mittarit seurantaan, jotta nähdään, miten se onnistuu, Koivuviita sanoi.
Laatu turvattava
Lääkärikoulutuksen määrien lisääminen on ollut jatkuvasti esillä julkisuudessa. Liitto haluaa vaikuttaa siihen, että päätökset koulutusmääristä tehdään oikeisiin tietoihin perustuen. Tärkeää on turvata koulutuksen laatu ja riittävät opetusresurssit.
Koulutusmäärät kirvoittivat runsaasti keskustelua.
Medisiinariliiton puheenjohtajan Matin Moradi kertoi, miten Oulussa on jo nyt ollut tilanteita, joissa kaikki opiskelijat eivät mahdu luentosaliin. Kliinisessä opetuksessa ryhmäkoot ovat kasvaneet liian suuriksi.
– Meidän tulee tiedostaa, että koulutuksen laatu kulkee käsi kädessä resurssien kanssa, Moradi sanoi.
– Opetus ei voi olla sitä, että esimerkiksi luomenpoistossa toinen opiskelija tekee ensimmäisen viillon ja toinen toisen. Tai että osa opiskelijoita palaa koululle illalla harjoittelemaan, koska päivällä kaikki eivät mahtuneet sitä tekemään.
Moradin puheenvuoro innoitti valtuuskunnan äänekkäisiin aplodeihin.
Puolet reputti
Helsingin yliopiston vanhempi kliininen opettaja Marit Granér kertoi kuunnelleensa kauhulla opetusministeriön aikeita jopa tuplata sisäänotot.
– Jouduin omalla kurssillani reputtamaan puolet opiskelijoista. Kuulin, että kliinisen vaiheen lopputentin reputti 17 opiskelijaa, hän kertoi.
Yleislääketieteen kliininen opettaja Elina Bergman Turusta oli huolissaan opiskelijamäärän kasvattamisen vaikutuksista työpaikoille.
– Meidän erikoislääkärimme ovat kohta kaikki kiinni opetuksessa. Terveydenhuolto kärsii, jos he eivät pysty keskittymään kunnolla potilaisiin, hän sanoi.
Oululainen lastenlääkäri Tiina Ukkonen muistutti, että koulutuksen laatuun tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.
Uusi tunnustuspalkinto
Koivuviita kertoi katsauksensa yhteydessä uudesta tunnuspalkinnosta, jolla Lääkäriliitto alkaa huomioida sota- ja katastrofityötä tekeviä lääkäreitä.
Pentti Salonen -tunnustuspalkinto voidaan myöntää henkilölle tai työparille. Palkinto jaetaan joka kolmas vuosi, erityistilanteissa useamminkin.
Tunnustuspalkintoon liittyy lahjoitus kansainväliseen hyväntekeväisyyskohteeseen. Palkinnon saaja voi ehdottaa lahjoituskohdetta. Lahjoituksen määrän päättää liiton hallitus.
Tunnustus kunnioittaa Pentti Salosen toimintaa jatkosodan loppuvaiheissa.
Pataljoonan lääkäri Salonen jäi Viipurissa Naistensairaalan joukkosidontapaikalle, kun vaikeasti haavoittuneita ei saatu evakuoitua ja menehtyi.
Autonomiasta pidettävä kiinni
Koivuviita nosti katsauksessaan esille myös muun muassa lääkärin autonomian. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskeva lainsäädäntö uudistuu, ja ammattiryhmiä koskeva sääntelyn tarve arvioidaan uudelleen.
Nykyisessä ammattihenkilölaissa liitto pitää erityisen tärkeänä pykälää 22. Sen mukaan potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta päättää laillistettu lääkäri. Liiton mielestä tämä pykälä pitää säilyttää ennallaan.
