"Sote-palveluista pitää voida myös luopua"
Lääkäriliiton vuosijuhlan seminaarissa nousi esiin palveluiden epätasainen jakautumien hyvinvointialueiden väillä.
Miten Suomi selviää ikääntymisen aiheuttamien sosiaali- ja terveysmenojen voimakkaasta kasvusta? Asiantuntijat vastasivat kysymykseen Lääkäriliiton vuosijuhlaseminaarissa Lääkäritalolla torstaina.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn muistutti, että sote-palveluiden tarve kasvaa eniten niillä hyvinvointialueilla, joissa myös väestö kasvaa. Näitä ovat pääkaupunkiseudun lisäksi Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet.
Samoilla alueilla väestö myös ikääntyy nopeimmin. Svahnin mukaan palveluita tulisi lisätä sinne, missä sille on eniten tarvetta. Hän kuitenkin myöntää, että asiasta puhuminen on vaikeaa.
– Palvelut tulee viedä sinne, missä ihmiset ovat, ja siellä, missä väki vähenee, jotain pitää viedä pois. Tämä on vaikea asia.
Svahnin mukaan hyvinvointialueiden tehtävä on järjestää tuottavia ja kustannusvaikuttavia palveluita esimerkiksi uuden teknologian avulla.
Maahanmuutto paikkaa taloutta
Julkiset menot ovat kasvaneet enemmän kuin bruttokansantuote (BKT), ja suuri osa menoista on sosiaali- ja terveysmenoja.
– Eniten terveydenhuollon kustannuksia kasvattaa ikääntyneiden hoiva, ja sen osuus kasvaa huomattavasti vuoteen 2040 mennessä, kertoi THL:n johtava tutkija Juha Honkatukia.
Hän näkee kuitenkin taloudellisessa tilanteessa valoa, koska työperäinen maahanmuutto on kasvanut 2020-luvun aikana huomattavasti. Maahanmuuton avulla tuottavuus on Honkatukian mukaan mahdollista saada kasvuun tilanteessa, jossa syntyvyys on alhainen.
Samaa mieltä maahanmuuton merkityksestä talouden kasvuun oli myös THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.
Erikoissairaanhoito viidelle alueelle
Hiilamo ihmettelee siitä, miksi ikääntymiseen on varauduttu eläkemenoissa, mutta ei sote-puolella.
– Eläkkeiden mahdollisesta leikkaamisesta pitäisi voida myös puhua, kun mietitään sote-rahoituksen tulevaisuutta.
Hiilamon mukaan maakuntavero eli sote-vero olisi varteenotettava vaihtoehto kasvavien sote-kulujen kattamiseen.
Hiilamo esittää harkittavaksi myös sote-mallia, jossa erikoissairaanhoito jaettaisiin viidelle hyvinvointialueelle ja perusterveydenhuollon palveluita tarjottaisiin lopuilla nykyisistä hyvinvointialueista.
Hyödytöntä hoitoa paljon
Svahn muistutti, että lähes kolmanneksella heidän hyvinvointialueensa asukkaista on terveysvakuutuksia.
– Terveydenhuolto nähdään yhä enemmän palveluna, jota halutaan ostaa.
Svahnin mukaan on hyvä miettiä, kuinka paljon sote-palveluita kannattaa rahoittaa tilanteessa, jossa noin puolet hoidoista on hänen mukaansa sellaisia, että ei tiedetä, onko niistä hyötyä. Hän ehdottaa julkisten varojen suuntaamista nykyistä enemmän koulutukseen sekä lasten ja nuorten turvalliseen ympäristöön.
Tilaisuudessa keskusteltiin myös siitä, pitäisikö nuorempien sukupolvien ottaa nykyistä enemmän vastuuta ikääntyvistä.
– Kuka tekee työt, jos aikuiset hoitavat yhä enemmän iäkkäitä vanhempiaan, kysyy Svahn.
