Erikoislääkärien johtamiskoulutuksen kurssilaiset toteuttavat koulutuksen osana kehittämistehtävän. Parhaimmillaan se toimii ideakiihdyttämönä, kirkastaa johtamisidentiteettiä ja tuottaa malleja, jotka siirtyvät suoraan työyhteisön ja potilaiden hyväksi.

Urologian erikoislääkäri ja koulutusvastaava Nikola Fösel Kymenlaakson hyvinvointialueelta rakensi kehittämistyönään lähetekäytännöt ohjaamaan virtsaamisvaivaisten miesten hoitopolkua perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.

Turhautuminen resursseja kuluttavaan järjestelmään motivoi työtä.

– Kehitin selkeät kriteerit, jotka ohjaavat tutkimaan ja hoitamaan potilaita perusterveydenhuollossa ja antavat erikoissairaanhoidolle keinot tunnistaa potilaita, jotka hyötyvät erikoissairaanhoidon palveluista. Lisäksi tarjoamme perusterveydenhuollon kollegoille 1–2 päivän vierailumahdollisuuden urologian poliklinikalle, jotta he näkevät, mitä teemme ja miksi pyytämämme tiedot ovat tärkeitä.

Työn kehittäminen sujuvammaksi ja hyvää ilmapiiriä tukevaksi on aina kuulunut Föselin toimintatapaan. Uutta ELJ-kehittämistehtävässä oli teoriataustan pohdinta ja sen reflektointi, miksi tekee mitä tekee, ja onko se tehokkain tapa toimia. Verkostoitumisen merkitys näkökulmien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa korostui.

– Jo tapa, jolla tämä projekti syntyi, oli verkostoituminen. Idea klinikkavierailuihin tuli itse asiassa kainuulaiselta kurssilaiselta.

Muutkin erikoisalat kehittäneet käytäntöjään

Myös työpaikalla Föselin kehittämistehtävä kiinnittyy tiiviisti verkostoihin. Lähetteet liikkuvat verkostossa, jonka johtavuus riippuu siitä, miten osapuolet kommunikoivat keskenään. Lähetekäytännöt ovat olleet käytössä keväästä saakka, ja niitä on jo laajennettu koskemaan yleisesti esiintyviä urologisia sairauksia.

Muutos on saanut kiitosta, ja muutkin erikoisalat ovat kehittäneet omia käytäntöjään mallin mukaisesti. Selkeät ohjeet ovat palvelleet nuoria kollegoja.

– Jos kaksi ryhmää eivät kommunikoi keskenään selkeästi tai tartu ongelmakohtiin kuten lähetteiden laatuun tai pitkiin odotusaikoihin, ei toimintaa pystytä kehittämään kohti parempaa. Itse yllätyin hieman siitä, miten omasta näkökulmastani pieni asia voi vaikuttaa näin laajasti.

Fösel kiittää ELJ-koulutusta erityisesti oman johtajaidentiteetin kypsyttämisestä. Koulutuksesta saatavan opin määrää kasvattaa se, että opittua voi peilata käytäntöön.

– Olisin voinut lukea kirjallisuutta kotona tai kuunnella johtamispodcasteja työmatkalla, mutta yhteinen reflektointi, yhteisistä haasteista keskustelu kaltaisteni kliinikoiden ja aloittelevien johtajien kanssa on korvaamattoman arvokas anti.