Valtion neuvotteluissa syntyi sopimus
Sopimusratkaisu on kaksivuotinen ja huomioi inflaation aiheuttaman palkansaajien ostovoiman heikentymisen.
Palkansaajien pääsopijajärjestöt ja Valtion työmarkkinalaitos saavuttivat 22. helmikuuta neuvottelutuloksen valtion virka- ja työehtosopimukseksi. Osapuolten hallinnot hyväksyivät sopimuksen 23. helmikuuta. Kaksivuotinen sopimusratkaisu huomioi kokonaisuutena inflaation aiheuttaman palkansaajien ostovoiman heikentymisen.
Tänä vuonna palkat nousevat 1. toukokuuta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 3,5 prosenttia. Lisäksi huhtikuussa maksetaan kertaerä, jonka suuruus on 12,2 prosenttia kuukausipalkkauksesta, kuitenkin vähintään 500 euroa.
Vuonna 2024 palkat nousevat 1. maaliskuuta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on kaksi prosenttia. Lisäksi toteutettavana on paikallisesti 0,5 prosentin suuruinen virastoerä.
Palkankorotusten kustannusvaikutus on kuusi prosenttia ja kertaerän yksi prosentti työvoimakustannuksista.
Sopimukseen sisältyy myös tekstimuutoksia, jotka parantavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä tasa-arvoa. Molempien vanhempien palkallinen vanhempainvapaa on jatkossa kestoltaan 32 arkipäivää. Myös sopimuksen työaikamääräyksiä kehitettiin.
Valtiolla työskentelee noin 80 000 palkansaajaa. Lääkäreitä toimii valtiosektorilla muuan muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, aluehallintovirastoissa, ministeriöissä, puolustusvoimissa ja valtion sairaaloissa.
Virka- ja työehtosopimuksesta neuvottelevat Valtion työmarkkinalaitos, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko, Ammattiliitto Pro ja Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL. Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö on Jukon jäsenyhdistys.
Neuvottelutuloksen hyväksymisen jälkeen prosessi etenee vielä niin, että valtioneuvosto joko hyväksyy tai hylkää sopimuksen. Valtioneuvoston jälkeen myös eduskunnan valtiovarainvaliokunta käsittelee sopimuksen.
