Yrittäjän eläkelakiin on tulossa muutoksia
Uudistuksen tavoitteena on parantaa yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvaa.
Kesäkuussa eduskunnalle annettu hallituksen esitys yrittäjän eläkelain muuttamisesta eli niin sanottu YEL-uudistus on herättänyt keskustelua julkisuudessa.
Sivutoimisesti yrittäjinä toimivia lääkäreitä on huolestuttanut, nousisivatko heidän pakolliset YEL-maksunsa jopa niin paljon, että osakeyhtiömuotoisen toiminnan mielekkyys olisi koetuksella.
Alivakuuttaminen on yleistä
YEL on lakisääteinen vakuutus, joka antaa yrittäjälle turvaa työkyvyttömyyden ja vanhuuden varalle. Se määrittää myös yrittäjän muun sosiaaliturvan tason. YEL-vakuutus on pakollinen sekä päätoimiselle että sivutoimiselle yrittäjälle.
YEL-maksut määräytyvät työtulon mukaan. Yrittäjän työtulolla tarkoitetaan sitä palkkaa, joka kohtuudella olisi maksettava, jos yrittäjän olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö suorittamaan yrittäjätoimintaansa tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan kyseistä työtä.
Nykykäytännön mukaan yrittäjän työtulo on usein vahvistettu yrittäjän ilmoituksen mukaisena. Tämä ei ole aina vastannut todellista työpanosta. Alivakuuttaminen on johtanut ongelmiin, kuten heikoksi jäävään eläketurvaan.
Muutos ei ole suuri
Hallituksen esitystä on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Työryhmään osallistuivat Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto, Eläketurvakeskus, Kela, KT Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat, STTK, SAK, Suomen Yrittäjät ry ja valtiovarainministeriö.
– Hallituksen eduskunnalle esittämä lainmuutos ei ole sisällöllisesti suuri. Työtulon määritelmä säilyy entisellään. Esityksen tavoitteena on tarkentaa työtulon määrittelyä työeläkevakuutusyhtiöissä, jotta vahvistetut työtulot vastaisivat laissa säädettyä työtulon määritelmää nykyistä paremmin, toteaa johtava asiantuntija Katri Ojala Akavasta.
Esityksen mukaan työtulon vahvistamisessa lähdettäisiin liikkeelle yksityisen sektorin kyseisen toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkan perusteella. Tämän lisäksi eläkelaitos ottaisi kuitenkin huomioon myös muita tekijöitä.
– Sivutoimisuus, osa-aikaisuus ja viikkotuntien määrä otetaan huomioon työtulon määrittelyssä osana kokonaisharkintaa. Yksinkertaistettuna esimerkkinä voi hallituksen esityksen pohjalta käyttää sitä, että jos toimii 20 tuntia viikossa sivutoimisena yrittäjänä, työtuloksi vahvistetaan puolet toimialan kokoaikaisesti työtä tekevän mediaanipalkasta, Ojala kertoo.
Yrittäjällä olisi esityksen mukaan jatkossakin mahdollisuus vaikuttaa työtulon määrittelyyn toimittamalla tietoja yritystoiminnastaan. Yrittäjän olisi myös mahdollista toimittaa täydentäviä tietoja yrittäjätoiminnastaan, jos hän katsoo, että työtulo tulisi vahvistaa eri tasolle. Päätöksistä olisi valitusoikeus työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan.
Hallituksen esitystä käsitellään eduskunnassa todennäköisesti syksyn aikana. Muutoksen on ehdotettu tulevan voimaan vuoden 2023 alussa.
