Astmalääkkeiden erivapaushakemukset vähentyneet
Hätätilanteessa urheilija hoidetaan terveys edellä ja lupa kiellettyyn aineeseen voidaan myöntää takautuvasti.
Suomen urheilun eettinen keskus Suek ry voi myöntää erivapauden urheilussa kielletyn aineen tai menetelmän käyttämiseen. Hakemuksissa korostuu kolme ryhmää.
– Ensinnäkin on tyypin 1 diabeetikot ja insuliini. Tämä on selvä asia, kun diagnoosin aikaiset asiakirjat ovat mukana hakemuksessa. Urheilija ei pärjää ilman lääkettä. Toisena tulee ADHD ja siihen käytettävät lääkkeet, metyylifenidaatti ja amfetamiinijohdannaiset. Kolmantena ryhmänä ovat glukokortikoidit, Suekin lääketieteellinen asiantuntija Pekka Rauhala listaa.
Glukokortikoideja käytetään esimerkiksi tulehduksellisiin suolistosairauksiin, joita on urheilijoillakin aika usein. Yhtä hyvin tarve voi olla astman pahenemisvaiheessa.
Astmalääkkeiden osuus erivapaushakemuksista on pienentynyt selkeästi.
– Nykyisin vilanteroli on sallittu tietyillä annoksilla, mikä on vähentänyt erivapaushakemuksia astman hoitoon. Kun annoksen suhteen pysytään sallituissa rajoissa, ei erivapautta tarvita.
Wadan ohjeistukset paikoin tiukat
Erivapauslautakunta saa käsiteltäväkseen vuosittain noin 150 tapausta.
– Hakemukset työllistävät aika paljon. Meillä on yksi henkilö, joka kerää paperit, tarkastaa, neuvoo ja pyytää tarvittaessa täydennyksiä. Siinä on kunnon työsarka, sillä hakemukset vaativat monesti täydennyksiä.
Suekin käsittelemien anomusten lisäksi osa hakemuksista tehdään suoraan kansainväliselle lajiliitoille. Kansainvälisen tason urheilijoille erivapauden myöntää kansainvälinen lajiliitto ja kansallisen tason urheilijoille Suek.
Suekin verkkosivuilta löytyy Erkka-erivapauskone, jonka avulla voi selvittää, koska kansallisen tason urheilija kuuluu niin sanotun tasomäärittelyn piiriin, jolloin hänen tulee hakea erivapaus kielletylle lääkitykselle etukäteen.
Hakemuksista valtaosa menee läpi, mikäli pyyntö etenee lautakuntaan.
– Ennen asian viemistä erivapauslautakunnan käsittelyyn joudutaan hakemuksia usein täydentämään. Voi käydä niin, ettei urheilija täydennä ja hakemus ei etene, Pekka Rauhala kertoo.
Välillä hakemus kaatuu Maailman antidopingtoimisto Wadan linjauksiin.
– Kun puhutaan testosteronikorvaushoidosta , Wadalla on hyvin tarkat ohjeistukset, koska erivapaus voidaan myöntää.
Kamu-lääkehaku auttaa kliinikkoa
Tarvittavat lomakkeet täytetään yhdessä lääkärin kanssa. Kieleksi suositellaan englantia, mikäli urheilija mahdollisesti osallistuu kansainvälisiin kilpailuihin.
Antidoping- ja erivapausasiat ovat pääsääntöisesti urheilijoilla hyvin tiedossa. He ovat olleet omien lajiliittojensa antidopingneuvonnassa, ja lisäksi Suek tarjoaa verkkokoulutusta.
Lääkärien osaamisessa on suuria eroja: jotkut lääkärit ovat paljon tekemisissä näiden asioiden kanssa, toiset ensimmäistä kertaa.
– Toivottavasti urheilija tarkistaa lääkkeen sallittavuuden Kamu-lääkehausta ja kertoo jo vastaanotolla kuuluvansa dopingvalvonnan piiriin. Vastuu viime kädessä on kuitenkin aina urheijalla itsellään.
Kaikkia osapuolia auttava lääkehaku löytyy Suekin verkkosivuilta.
– Tämän voi ladata myös kännykkään. Kamuun voi syöttää Suomessa markkinoilla olevan lääkeaineen vaikuttavan aineen tai kauppanimen. Se on kyllä kätevä, Pekka Rauhala suosittelee.
Urheilijan terveys edellä hätätilanteissa
Suomessa toimitaan Wadan vahvistaman Kansainvälisen erivapausstandardin mukaisesti. Hakemukset käsitellään mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään 21 vuorokaudessa. Joskus lupa voidaan myöntää jälkikäteen.
– Akuutin hätätilanteen mahdollisuus on aina olemassa. Tuolloin urheilijan terveys on edellä, ja silloin voidaan hakea takautuvasti erivapautta.
Erivapauslautakunnan kokouksissa on paikalla neljä lääkäriä. He tekevät päätökset potilasasiakirjojen perusteella. Lautakunnalla pitäisi olla samat tiedot ja asiakirjat, kuin kliinikolla, joka on hoitopäätöksen tehnyt.
Vaikka lääkäri on mukana tekemässä hakemusta, tulee Suekin käsittelyyn usein pelkkä lomake ilman sairauskertomustietoja.
– Omakannasta saa tulostettua nykyään kaikki asiakirjat, jotka liittyvät hoitoon. Varsinkin diagnoosin aikaiset sairauskertomukset esimerkiksi diabeteksen tai ADHD toteamisesta ovat tärkeitä.




