Vantaalla ei lähipäivinä todennäköisesti enää pääse lääkärin ajanvarausvastaanotolle, Oulussa vahvistetaan vuodeosastoja.

Jos koronatilanteen kehitys ja henkilöstön sairastaminen jatkuvat samalla uralla, Vantaalla ei lähipäivistä alkaen pääse lääkärin ajanvarausvastaanotolle, suun terveydenhuoltoon eikä kuntoutukseen.

Näin ennakoi Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan apulaiskaupunginjohtaja ja johtava lääkäri Timo Aronkytö .

– Seuraavaksi lähdetään sulkemaan terveysasemia. Joudumme sulkemaan melkein kaiken elektiivisen toiminnan, hän toteaa.

Henkilökuntaa siirretään ajanvaraustoiminnoista kriittisiin 24/7-toimintoihin, kuten sairaaloihin ja hoivapalveluihin.

Joka päivä prosentti vantaalaisista sairastuu koronaan. Jos tauti kestää kymmenen päivää, se tarkoittaa sitä, että jopa 10 prosenttia vantaalaista on koronassa yhtä aikaa. 

Iso osa henkilökunnasta on jo nyt sairaana, niin koronassa kuin muissakin infektiotaudeissa. Viikon lopulle ennakoidaan, että jopa viidennes lääkäreistä olisi sairauden vuoksi pois töistä.

– Tämä tarkoittaa sitä, että emme pysy enää hoitotakuussa. Ajaudumme tilanteeseen, jossa emme voi noudattaa lainsäädäntöä, Aronkytö sanoo. 

Pahin pula on perustason sairaansijoista. Teho-osastoilla ei ole niin paljon potilaita kuin ennakoitiin.

 – Mutta voi kohta olla, Aronkytö huomauttaa.

Hoitoketjut tökkivät pahasti

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä erikoissairaanhoidon hoitoketjut ovat pahasti hidastuneet, koska perusterveydenhuolto sakkaa.

– Meillä on huomattava määrä potilaita, jotka odottavat päästäkseen jatkohoitoon terveyskeskussairaalaan, kertoo johtajaylilääkäri Veli-Matti Ulander .

Koronan aiheuttama paine tuntuu nyt erityisesti perusterveydenhuollossa. Helsingin kaupungin Laakson sairaalassa 35 prosenttia potilaspaikoista on ollut Ulanderin mukaan koronaan liittyviä.

Teho-osastojen koronakuormitus taas vaikuttaa muun muassa erityisesti sydänkirurgiaan. Myös rintakirurgiaan on suunniteltu väistötoimintaa. Peijaksen sairaalassa on jouduttu supistamaan raskaampaa osastohoitoa vaativaa tukielinkirurgiaa. Päiväkirurgia toimii vielä. Herttoniemen varasairaalan lisäkapasiteetti on jonkin verran helpottanut tilannetta.

– Kyllä tämä tietysti näyttää huolestuttavalta. Epidemian ennustaminen on vaikeaa: onko huippu nyt vai kahden viikon päästä? Todellisista tartuntamääristä emme enää tiedä, mutta sairastavuus lisääntyy ja mitä enemmän tartuntoja, sitä enemmän potilaita päätyy sairaalahoitoon, Ulander sanoo. 

Entistä suuremmalla osalla muista syistä sairaalaan tulleista potilaista on korona sivulöydöksenä. Potilaita ei kuitenkaan testata rutiinisti.

Valmiuslaki ei vie potilaita jonoista

Omikron ei vielä jyllää täydellä voimalla Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, mutta sairaalakuormituksen arvioidaan lisääntyvän lähiviikkoina. 

– Meillä oli joulukuussa tiukka paikka: jouduimme supistamaan merkittävästi kiireetöntä toimintaa ja perumaan paljon leikkauksia, kertoo vs. johtajaylilääkäri Terhi Nevala .

Nyt on hetken ollut helpompaa, mutta koronan vaikutus näkyy hoitojonoissa. Joulukuussa liki tuhat potilasta oli odottanut hoitoa yli kuusi kuukautta. 

– Ei tuollaisissa luvuissa ole oltu aikoihin. Enemmän kuin lain kirjaimen täyttymisestä, olen huolissani potilaista. Vaikka valmiuslaki poistaisi hetkeksi hoitotakuuvelvoitteet, se ei poista sairautensa vuoksi hoitoa odottavia potilaita.

Todennäköisesti leikkauksia ja poliklinikka-aikoja joudutaan omikronin takia pian taas perumaan. Alueella tehdään töitä perustason vuodeosastokapasiteetin vahvistamiseksi. 

– Kohdistamme rajallista resurssia rokotuksiin ja vuodeosastotoimintaan, Nevala sanoo.

Strategia olisi hyvä kertoa myös toimijoille

Terveydenhuollossa pitää Terhi Nevalan mielestä varautua siihen, että koronapotilaita riittää sairaaloissa useamman vuoden ajan.

– Meidän on mietittävä, miten tilanne ratkaistaan kestävästi, ettei muuta toimintaa jouduta supistamaan, hän sanoo.

Timo Aronkytö peräänkuuluttaa toimijoille tietoa siitä, mihin suuntaan koronatilanteen halutaan kehittyvän. Halutaanko, että tauti läpäisee väestön nopeasti ja riskiryhmät pyrkivät suojautumaan, vai halutaanko epidemian rauhoittuvan. 

– Nyt pitäisi kertoa avoimesti, kumpi strategia on voimassa.

Hän näkee, että jos epidemian halutaan rauhoittuvan nopeasti, se ei onnistu ilman koulujen sulkemista. 

Jos taas halutaan, että riittävän suuri osa väestöstä sairastaa ja saa immuniteetin niin, että kaikki on ohi kuukaudessa, voivat koulut olla auki. Aronkytö ei usko siihen, etteivät lapset levittäisi koronaa. 

– Lapset vievät taudin koulusta perheisiin ja vanhemmat työpaikoille.