Anestesiologi Ville Sinisalo hoitaa kriittisesti sairaita korkeuksissa. Valtaosa potilaista on muoviseen eristysyksikköön pakattavia koronapotilaita hengityskoneessa.

Loppuvuodesta 2013 Ville Sinisalon puhelin soi.

– Voisitko lähteä ambulanssilennon lääkäriksi Grönlantiin? Hetken mietittyäni sanoin, että joo, kotkalainen anestesiologi muistelee.

Ville Sinisalo matkaa tarpeen mukaan maailmalle ambulanssilentojen hoitavana lääkärinä.

– Glamour on työstä kaukana. Yhden toteutuneen reissun takana on hurja määrä pettymyksiä, odottelua ja säätöä.

Ambulanssilentoja operoi EMA Finland, ainoana Suomessa. Toiminnassa on mukana kourallinen lääkäreitä, kaikki anestesiologeja. Heistä muutama on vakituinen ja muut keikkalaisia, kuten Ville Sinisalo. EMA Finlandilla on yhteistyösopimus Jetfliten ja ScanWingsin kanssa, joilta tulee lentokone ja lentäjät.

– Usein potilas on ulkomaalainen, joka on sairastunut maailmalla. He ovat yleensä komennuksella olosuhteissa, joissa sairaanhoito ei ole niin tasokasta. Näillä työntekijöillä on olemassa sopimus, jonka turvin heidät evakuoidaan muualle, yleensä Eurooppaan saamaan länsimaista hoitoa.

Ilman valmistautumista ei reissuun voi lähteä.

– Viisumi pitää olla esimerkiksi Venäjälle, Yhdysvaltoihin tai Kiinaan. Koronarokotustodistus kannattaa olla kaikilla mukana. Yöpyminen ei onnistu joissakin maissa karanteenista johtuen.

Tehohoito-osasto kasseihin pakattuna

Matkaan lähdetään Helsinki-Vantaalta.

– Koneessa on tuolloin täydellinen tehohoitovarustus ja lääkkeet, myös käytettävissä olevat laitteet ovat samat kuin osastolla – toki kaikki kasseissa ja laatikoissa kannettavissa.

Usein ryhmä lentää maihin, joihin ei muuten tulisi lähteneeksi.

– Joukossa on niin työmiehiä kuin merkkihenkilöitä, jotka haetaan usein varsin eksoottisista paikoista. Potilaan taustoista tiedetään loppujen lopuksi aika vähän; sehän ei vaikuta hoitoon.

Perillä voi odottaa mitä tahansa.

– On paikkoja, joissa ajattelisi, että hoidon taso on heikko, mutta vastassa onkin pohjoismaiset kriteerit täyttävä laitteisto ja mainio hoito. Tällöin siirto on yksinkertainen ja helppo. Toisaalta tapahtuu hyvin kiusallisia yllätyksiä, jossa esitiedot ovat niukat, ja niillä tiedoilla siirtoa jo toteutetaan, kun kohteessa selviää potilaan voinnin olevan heikompi kuin oletettiin.

Matkaan lähtee 2–3 lentäjää, lääkäri ja sairaanhoitaja. Lento rytmittyy yöpymisten ja levon suhteen lentäjien työaikojen mukaan.

– Välilasku saattaa olla vaikka Georgiassa tai Palman saarella Espanjassa, jotta lepoajat täyttyvät matkustettaessa pitkiä matkoja. Nämä kaikki asiat tarkastetaan tietysti joka reissulle erikseen ennen lähtöä lentoyhtiön puolesta.

Koronapotilaat lentävät "eristyskuplassa"

Kun ambulanssilento lähtee, potilaasta tiedetään perustiedot ja lentoaikataulu.

– Yleensä potilas tuodaan lentokentälle, aika usein hengityskoneessa. Tästä hänet siirretään meidän omiin valvontalaitteisiin ja koneisiin, sitten vasta lentokoneeseen. Isoimmat ja riskialtteimmat hetket ovat juuri nämä siirtymiset, niissä on omat pulmansa.

Yksi potilasryhmä työllistää ylitse muiden:

– Koronan myötä lähes kaikki siirrot ovat olleet koronapotilaita, tehohoitoa vaativia tapauksia ympäri maailmaa. Tätä se on ollut viimeiset kaksi vuotta, Ville Sinisalo huokaa.

Koronapotilaat ovat tiukasti suojattuina.

– He matkustavat sellaisessa muovisessa eristysyksikössä koko matkan.

Ennen pandemiaa kuljetettavana oli enemmän matkavakuutuksen kautta tulleita tapauksia.

– Näitä on luonnollisesti nyt vähemmän, kun maailmalle ei matkusteta entiseen malliin.

Valtaosa ajasta kuluu odotteluun

Varsinaisesti Ville Sinisalo on töissä Kymsoten ensihoitolääkärinä ambulanssiyksikkössä. Työt tehdään pitkissä vuoroissa, jolloin myös vapaat ovat pitkät. Tällöin voi lentää, jos tarve on. Lääkäreillä on keskenään sovittu varallaolojärjestelmä.

– Kun tehtävä tulee, ei tiedetä mitä se tuo tullessaan. Valtaosa ajasta on odottelua, josta glamour on kaukana. Yhtä toteutunutta lähtöä kohti on lukuisia peruuntuneita. Joskus potilas menehtyy ennen lentoa, joskus lento menee jollekin muulle toimijalle.

Ilmassa ei ehdi kauheasti miettimään nousuja ja laskuja.

– Nämä ovat lähtökohtaisesti kriittisessä kunnossa olevia potilaita. Mikäli kyseessä on vaikka vaikea kaasujenvaihtohäiriö, tilanne täytyy pitää tosi vakaana. Jos ongelmia tulee, on aika vähän tehtävissä. Tämä vuoksi käytetään checklistoja ja muita, joittei ongelmia tulisi.

Valtaosa potilaista matkustaa nukutettuna. Tarve ambulanssisiirrolle voi olla tajuissaan olevallakin.

Kuolema koneessa on painajainen

Tiukkoja paikkoja korkeuksissa on ollut monta.

– Lähellä on ollut, että potilas on kuollut koneeseen – se on painajainen. Lainsäädäntö, jonka parissa toimitaan, on sen maan, jonka ilmatilassa ollaan. Niitä tapauksia on, jolloin välilaskun jälkeen ei ole voitu jatkaa matkaa ja potilas on pitänyt jättää sikäläiseen sairaalaan. Ne ovat ikäviä juttuja.

Hyvin monenlaisia potilaita pystyy siirtämään, vaikka ilmanpaine koneessa tuottaa lisähaastetta.

– Esimerkiksi ilmarinta voi aiheuttaa isoja ongelmia lennon aikana, ja se tulisikin olla hoidettuna jo ennen siirtoa. Niitäkin on, jolla on aivopainemittari ja kohonnut kallonsisäinen paine. Tällöin vaakakupissa on se, että jos siirtoa ei toteuta, niin potilas menehtyy. Pitää punnita riskit etukäteen.

– Sekin on mahdollista, että valitaan sea level -lento eli lennetään niin matalalla, ettei matkustamoa tarvitse paineistaa. Esimerkiksi Välimeren maista Suomeen voidaan näin tehdä. Tuolloin lentokorkeus on tavallista matalampi, jolloin lento voi olla pomppuinen ja polttoainetta palaa.