Lehti 13-14: Väitöshaastattelu Suom Lääkäril 2022;77:e31631, www.laakarilehti.fi/e31631

Keuhkosairaiden oire-kuormaa tulisi seuloa

Tiina Hoppe
VÄ-Heidi Rantala-2
Laura Vesa
Lääkärilehti. Väitösjuttu. Heidi Rantala, Tays. Kuvattu 8.3.2022. Kuva: Laura Vesa

Pitkäaikaista hengityksen vajaatoimintaa sairastavilla esiintyy paljon erilaisia oireita, joista hengenahdistus on vaikein. LL Heidi Rantala pyrki väitöstutkimuksessaan kuvaamaan näitä oireita ja sitä, miten rasituksessa ilmenevä hengenahdistus sekä masennus vaikuttavat muihin oireisiin.

– Masennus oli yksi potilaan hengenahdistusta pahentava tekijä. Lisäksi hengenahdistus ja masennus vaikeuttivat muita oireita, Rantala sanoo.

Masennus voi olla seurausta normaalin elämän rajoittumisesta hengitysvajauksen vuoksi. Potilas voi myös olla masentunut jo ennen hengityksen vajaatoiminnan kehittymistä.

”Jos esimerkiksi masennusta hoidettaisiin tehokkaammin, voitaisiinko vähentää potilaiden oireita ja ensiapukäyntejä?”

Rantalan mukaan pitkäaikaista hengityksen vajaatoimintaa sairastavilta tulisi rutiininomaisesti seuloa ja hoitaa muitakin oireita, koska ne voivat pahentaa potilaan kokemaa hengenahdistusta. Tähän potilasryhmään kohdistuva tutkimus on Suomessa jäänyt vielä melko vähäiseksi.

– Jos esimerkiksi masennusta hoidettaisiin tehokkaammin, voitaisiinko vähentää potilaiden oireita ja ensiapukäyntejä? 

Ennusteelliset tekijät on tärkeää tuntea

Rantala selvitti myös pitkäaikaista hengityksen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden ennustetta ja siihen ­vaikuttavia tekijöitä.

Erityisesti happirikastinhoitoa saavien keuhkofibroosi­potilaiden ennuste jäi alle vuoden pituiseksi. Kaksois­paineventilaatiohoitoa saavien ennuste oli parempi.

Huonon ennusteen merkki oli myös ulkopuolisen avun tarvitseminen päivittäisissä toimissa.

– On tärkeää tietää, mitkä tekijät voivat vaikuttaa ­ siihen, että potilas menehtyy vuoden kuluessa, Rantala huomauttaa.

Lue myös

– Tällaisessa tilanteessa tulisi pohtia hoidon rajauspäätöksiä, keskittyä oireiden entistä parempaan hoitoon ja tehdä suunnitelma elämän loppuvaiheen varalle, kun ­potilas vielä pystyy ilmaisemaan toiveensa.

Ennusteelliset tekijät vaihtelevat perussairauden ­mukaan, koska taustalla olevat sairaudet ovat hyvin ­erilaisia ja eri nopeuksilla eteneviä.

Heidi Rantala

Symptoms and survival in patients with chronic ­respiratory insufficiency

25.3.2022 Tampereen yliopisto

Ohjaajat Lauri Lehtimäki ja Juho Lehto, vastaväittäjä Tarja Saaresranta

Kirjoittaja

Tiina Hoppe

Äänestä vuoden sote-vaikuttaja

Lääkärilehti palkitsee toukokuun lopussa vuoden sote-vaikuttajan, sote-teon ja tieteentekijän. Vuoden sote-vaikuttajan valitsevat lukijat.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030