Pohjolan korkeasti koulutettujen edustajat: Lisää palkkaa ja enemmän rahaa koulutukseen

Kilpailukykyisemmät palkat, tiiviimpää tutkimusyhteistyötä ja lisää rahaa koulutukseen - siinä vaatimukset, joita Pohjoismaiden korkeasti koulutettuja edustavat keskusjärjestöt päättäjille esittävät. Ruotsin Saco, Tanskan AC, Norjan Akademikerne, Islannin BHM ja Suomen Akava julkistivat yhteisen kannanottonsa palkkaus- ja koulutuskysymyksiin kokoontuessaan viime viikolla Helsinkiin akateemisten keskusjärjestöjen tapaamiseen.

Katja Patronen

Andrologian täydennyskoulutus kasvattaa miesten lääkäreitä

Naisilla on gynekologinsa, mutta miesten intiimivaivat eivät aina tunnu kuuluvan erityisesti millekään lääkäriryhmälle. Koska kootulle tietotaidolle oli ollut tarvetta jo pitkään, Lääkäriliitossa päätettiin kolme vuotta sitten perustaa andrologian erityispätevyys. Täydennyskoulutus tähtää miesten lisääntymisterveyteen erikoistuneiden lääkärien kasvattamiseen.

Katja Patronen

Missä lääkärit luuraa?

Tämän vuoden alussa Suomessa oli kaikkiaan 20119 lääkäriä, joista noin tuhat oli pysyvästi tai tilapäisesti ulkomailla. Suomen Lääkäriliiton lokakuussa 2003 teettämän tilaston mukaan terveyskeskuksissa oli kaikkiaan 3 492 virkaa ja näistä täyttämättä 421 (12,1 %). Väestövastuuterveyskeskuksissa virkoja tai toimia oli 2 349, joista täyttämättä 8,8 % ja ei-väestövastuuterveyskeskuksissa 1 143 virkaa, joista täyttämättä 18,8 %. Vuosituhannen alussa täyttämättömien lääkärivirkojen määrä oli 6,8 %, v. 2001 9,3 % ja v. 2002 11,3%. Samana ajanjaksona virkojen määrä lisääntyi 215:llä. Tämän vuoden tarkat luvut eivät vielä ole tiedossa, mutta mutu-tuntumalla ei tilanne nyt ainakaan näytä parantuneen. Tilastojen mukaan parhaimmin lääkärit näyttivät viihtyvän pääkaupunkiseudulla (vaje 6,5%), Pirkanmaalla (3,8 %) ja Varsinais-Suomessa (7,6%). Pahin lääkäripula koettelee Päijät-Hämettä (21,9 %), Vaasaa (22,1 %), Keski-Pohjanmaata (27,6 %), Kainuuta (22,8 %), Länsi-Pohjaa (27,9 %). Yllättäen taas Lapin lääkärivaje (v. 2000 23,3 %) on kääntynyt positiiviseen suuntaan (v. 2003 16,3 %). Terveydenhuoltoon on kaiken kaikkiaan viime vuosina pumpattu lisää rahaa ja kansallisen terveysprojektin nojalla perustettu jos jonkinlaisia työryhmiä, laadittu uusia lakeja ja asetuksia, lisätty koulutusmääriä ym. On väläytetty erilaisia pakkokeinojakin, joilla terveyskeskusten lääkäripulaa saataisiin helpotettua. 6-12 kuukauden pakollinen työskentely terveyskeskuksessa, erikoistumisen salliminen vain määrätyissä viroissa, keikkalääkäreiden työn vaikeuttaminen tai väheksyminen eivät varmaan lisää ainakaan houkuttelevuutta siirtyä terveyskeskuksiin. Harvoinhan keppi on porkkanaa parempi ollut.

Timo Kosonen

Kuntoutuksen koukeroissa selviää vain muutosmyönteinen lääkäri

Jotta kuntoutus tuottaisi toivottua tulosta, lääkärin on oltava avoin muutoksille ja halukas moniammatilliseen yhteistyöhön. Oulun yliopistollisen sairaalan kuntoutusyksikön ylilääkäri Tapani Kallanranta kuvailee kuntoutusta peliksi, jonka kaikki palaset lääkärin pitää osata liittää toisiinsa. Kuntoutusprosessin aikana yhteistä kosketuspintaa etsitään niin sosiaalihuollon kuin potilaan lähipiirinkin kanssa.

Katja Patronen

Kutsu Lääkäripäivien posterinäyttelyyn

Kutsumme tutkijoita ja tutkijaryhmiä lääketieteen ja terveydenhuollon piiristä esittämään tutkimuksiaan ja tuloksiaan Lääkäripäivien 2005 yhteydessä 9.-13.1.2005 pidettävään posterinäyttelyyn. Näyttelyyn otetaan sekä tieteellisiä että muita terveydenhuoltoon liittyviä postereita ja järjestöjen esittelyjä, ei kuitenkaan kaupallisia postereita. Näyttely on jaettu seuraaviin ryhmiin:

Lääkäripäivät 2005 Posterityöryhmä

Työnjakoa terveyskeskuksiin

Puute lääkäreistä on syy ongelmiin perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen saatavuudessa. Näin asian määrittelee kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi ja tarjoaa ratkaisuksi lääkärin ja hoitohenkilökunnan tehtävien uudelleen järjestämistä. Tehtävien jakaminen ei ole perusterveydenhuollossa mikään uusi ajatus. Terveyskeskuksissa, joihin on ollut vaikea saada lääkärityövoimaa, on jo aiemminkin jouduttu pohtimaan eri henkilökuntaryhmien välistä työnjakoa. Nykyisen käytännön selvittämiseksi Kunnallislääkärit ry. tiedusteli asiaa terveyskeskusten johtavilta lääkäreiltä. Saatujen vastausten perusteella joissakin terveyskeskuksissa oli jo toistakymmentä vuotta toimittu uusien tehtäväjakojen mukaisesti, osassa terveyskeskuksista asia oli vireillä ja jotkut eivät kokeneet tällä hetkellä tarvitsevansa uutta työnjakoa hoitajien ja lääkäreiden kesken.

Kaisa Nissinen-Paatsamala

Puolipiste ikikandiepisodille

Vanhoja ei kannattaisi määrättömästi muistella, mutta asia akutisoitui kohdallani jälleen heinäkuun alussa. Olin tehnyt huhtikuussa 2002 kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle surullisenkuuluisasta ikikandiasetuksesta. Kyseinen asetushan astui voimaan aprillipäivänä 2002 ja oli annettu kaksi viikkoa aiemmin asianosaisia kuulematta ja informoimatta. Asetus kielsi kategorisesti yli kymmenen vuotta opiskelleilta medisiinareilta lääkärin sijaisena toimimisen. Lääkäriliiton ponnekas toiminta johti siihen, että epäonninen asetus muutettiin jo 18.4.2002 siten, että siirtymäaikaa annettiin elokuun 2003 lopulle saakka. Koska asetus oli susi jo syntyessään, pidennettiin sen siirtymäaikaa vielä myöhemmin, viikko ennen edellisen siirtymäajan loppua, vuoden 2005 elokuun loppuun saakka.

Harri Hyppölä

WHO:n yleiskokous: Lääkitys kolmelle miljoonalle kehitysmaiden hiv/aids-potilaalle

Ensi vuoden lopulla kolme miljoonaa kehitysmaissa asuvaa hiv/aids-potilasta saa antiretroviraalista lääkitystä, mikäli Maailman terveysjärjestön WHO:n yleiskokouksen asettama tavoite toteutuu. Yleiskokoukseen osallistunut Lääkäriliiton puheenjohtaja Pekka Anttila pitää tavoitetta kovana, mutta toivoo paranevan lääkehuollon lisäävän kiinnostusta myös taudin ennaltaehkäisyyn, diagnosointiin ja testaukseen. Hiv/aids-potilaita on kehitysmaissa kuusi miljoonaa, joista lääkitystä saa vain noin 400 000.

Katja Patronen

Kesä - yäk!

Suomen talvi on pitkä ja kylmä, joten kesän tullen hullaannumme. Kolmessa kuukaudessa pitäisi uudistaa piha ja hoitaa kasvimaata, nauttia auringosta ja uida hiekkarannalla, laihtua paastoten, herkutella jäätelöllä ja grilliruuilla, tavata sukulaisia, antaa aikaa itselle ja perheelle sekä lukea talvella ilmestyneet uudet mielenkiintoiset kirjat. Ehkä vähän matkustellakin, käydä kavereiden häissä ja ainakin Porin Jazzeissa ja Ilmajoen musiikkijuhlilla sekä viettää aikaa kesämökilläkin. Ulkomaille mennään sitten syksyllä. Muistelemme kaihoisasti lapsuuden kesiä, jolloin mansikat olivat punaisia, aurinko kuuma ja sadepäivinä paistettiin sisällä lettuja. Järvivesi oli lämmintä ja vain kasvimaan kitkeminen saattoi häiritä onnellista olotilaa.

Susanna Wilén

Vihreämpää ruohoa lännessä

Muiden pohjoismaiden terveydenhuoltojärjestelmien kehitystä on Suomessa seurattu viime aikoina tarkasti. Palkkataso lienee tunnetuin asia, johon haluaisimme ottaa lännestä mallia. Ruotsissa palkkaneuvottelujen hyvien tulosten takana on luultavimmin paikallinen sopiminen. Norjan ja Tanskan perusterveydenhuollossa taas on selkeitä yrittäjyyden elementtejä, ja tuloksena tyytyväisiä ja sitoutuneita lääkäreitä. Pohjoismaisten lääkäriliittojen yhteistyöfoorumi Nordiska Läkarrådet antoi viime viikolla mahdollisuudet kysyä suoraan naapurimaiden lääkäreiltä heidän järjestelmiensä parhaista puolista, kehityssuunnista ja näkemyksistä suomalaisten suunnitelmien suhteen.

Samuli Saarni

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030