Onko kaikkein pienimmillä terveyskeskuksilla tulevaisuutta?

Suomessa on vuosikymmenet totuttu siihen, että joka ikisessä kunnassa on kirkko, koulu ja terveyskeskus. Terveyskeskus käsittää yleensä vähintään vastaanoton, neuvolat, kouluterveydenhuollon, vuodeosaston ja vanhainkodin. Meillä Itä-Suomessa on hyvin paljon väkiluvultaan pieniä kuntia ja eteläiseen Suomeen verrattuna välimatkat kunnasta toiseen pitkiä. Kuntaliitosneuvotteluja ja ainakin harkintaa neuvotteluista käydään paljon. Yksi keskeinen asia on se, säilyvätkö terveydenhuollon lähipalvelut kunnassa mahdollisen kuntaliitoksen jälkeenkin. Kosiskellessaan pieniä kuntia kuntaliitokseen isommat usein lupaavat palvelujen säilymisen ja se laitetaan jopa ehdoksi kuntaliitokselle ainakin tietyn siirtymäkauden ajaksi. Toisaalta pelko terveydenhuollon lähipalveluiden häviämisestä estää liitosneuvottelut monissa tapauksissa. On tähän tietenkin muitakin syitä, mm. pelko päätösvallan katoamisesta kauaksi nykyisestä pikkukunnasta.

Helena Nukari

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 50-52/2011 Kommentteja

in memoriam: Tor Pettersson

Professor Tor Pettersson föddes i Helsingfors den, 16 januari 1922 och han avled i Helsingfors i knappt 90 års ålder den 17 oktober 2011 till följd av en långvarig sjukdom. Han blev student 1941 från Nya Svenska Samskolan "Lönkan". Tor var en av oss 80 ungdomar som trots krigstjänst som lottor eller med vapen i hand hade lyckats inleda sina studier och absolverat den för medicinska studier erforderliga preliminära s.k. medicofil-examen och kunde påbörja sina egentliga medicinska studier i januari 1945. Han avlade medicinelicentiat-examen 1950 och sökte sig därefter till Anatomiska inrättningen vid Helsingfors universitet för fortsatta studier. Han disputerade 1954 för medicine och kirurgie-doktors graden med en avhandling rörande mastceller som då befann sig i den vetenskapliga blickpunkten. Hans håg stod till inre medicin och han blev specialist i invärtes sjukdomar 1958. Han var en av Minervastiftelsens grundare 1959 och gjorde en del forskningar där deföljande åren. Man kan anta att hans studier kring mastcellerna var en god grogrund för hans fortsatta kliniska utbildning när han 1959 kom till Aurora sjukhus - Epidemisjukhuset som det kallades vid den tiden - först som assistentläkare och sedan som avdelningsläkare på avdelningen för epidemiska och invärtes sjukdomar.

Bror-Axel Lamberg

Where are the champions?

Perinteisesti terveydenhuoltoon on tyydytty kouluttamaan "pääkäyttäjiä". He hallitsevat potilaskertomusohjelmiston käytön teknisesti muita paremmin ja opastavat sitten muita - vailla sen suurempaa mahdollisuutta vaikuttaa käyttötapoihin tai ohjelmiston aiheuttamiin toiminnan muutoksiin. Ohjelman käytön tekninen osaaminen on kuitenkin tietojärjestelmien käyttöönottoprosessin helpoin osio, vaikkakin välttämätön sellainen. Kliinisen ja tietoteknisen toimintakulttuurin synkronointi onnistuu kunnolla vain lääkärijohtoisesti, mutta tässäpä kohdin "kirjaamisen laadun parantaminen" on valitettavan usein voittanut "potilaan hoidon laadun parantamisen".

Tinja Lääveri

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 47/2011 Kommentteja

Yksityissektorille lisää toimijoita

Potilaat voivat nykyisin saada yksityislääkäri-käynnistä Kela-korvauksen silloinkin, kun yksityislääkärin vastaanotto on julkisissa tiloissa eli terveyskeskuksen tai kunnallisen sairaalan tiloissa. Asiasta on hyväksytty määräaikainen laki vuoteen 2014 saakka. Mitä sitten tapahtuu? Poistetaanko yksityislääkäripalkkioiden Kela-korvaukset sen jälkeen kaikilta? Ainakaan niiden nosto ei ole suunnitteilla. Potilaan saama korvaus todellisista kuluista vähenee jatkuvasti. Yksityislääkärin palkkiot nousevat, kuten asiaan kuuluukin, muun ansiokehityksen mukana. Lain valmisteluvaiheessa Lääkäriliiton yksityissektorivaliokunta keskusteli asiasta ja päätti kannattaa Kela-korvausten hyväksymistä julkisissa tiloissa tapahtuvaan yksityislääkäritoimintaan. Ajatuksena oli, että korvausmuutoksen avulla yksityislääkäripalveluita syntyisi pienemmille paikkakunnille, joilla yksityiset lääkärikeskukset eivät toimi. Kuinkas kävikään? HYKS tarttui mahdollisuuteen, vaikka sen alueella toimii jo useita yksityisiä lääkärikeskuksia ja lääkärikeskusketjuja. HYKS sitouttaa henkilöstöään perustamalla yksityisen Hyksin Oy:n. Se tehostaa resurssiensa käyttöä ja lisärahoittaa toimintaansa yksityistoiminnan voitolla. Useamman kuntatoimijan uskotaan seuraavan esimerkkiä.

Marjut Laurikka-Routti

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 46/2011 Kommentteja

Karhuja ja paperinpyöritystä

Uutisissa kerrottiin lokakuun lopussa, että Mänttä-Vilppulassa on karhuvaara. Kunnan alueella liikkeellä olleiden karhujen takia kunta oli järjestänyt lapsille koulukuljetuksia. Kuljetukset oli tarkoitettu lähinnä pelkääville lapsille, ja jotta luokittelu menisi oikein, eikä kyytiä saisi pelkäämätön tai muuten väärä lapsi, oli asukkaita ohjeistettu hankkimaan joko lääkärin tai psykologin lausunto lapsen karhupelosta. Voidaan toki kysyä, pitäisikö lapsesta enemmän huolestua silloin, jos hän ei ollenkaan pelkää karhua.

Olli Lappalainen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 45/2011 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030