Lääkärin autonomia ja oikeus täydennyskoulutukseen on säilytettävä

PARAS-hanke on polkaissut liikkeelle erilaisia terveydenhuollon järjestämismalleja. Samanaikaisesti kuntatalous on kurjistunut. Uusiin organisaatiomalleihin on liitetty toiveita hallinnon keventämisestä kustannusten vähentämiseksi. Toisin on kuitenkin käynyt. Entisille päälliköille ja johtajille on pitänyt löytää uudet tehtävät. On luotu uusia nimikkeitä: tulosaluejohtaja, palvelujohtaja, kehittämisjohtaja, linjajohtaja, aluejohtaja ym. Yksi muotimalli on ns. elämänkaarimalli ja niitäkin on niin monta erilaista, kuin on paikkakuntia. Kuka enää tietää, mitä kukin johtaja tekee?

Helena Nukari

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 42/2009 Kommentteja

in memoriam: Minna Salminen
1.7.1957-10.8.2009

Lääketieteen tohtori, sisätautien erikoislääkäri Minna Salminen (o.s. Korppi-Tommola) menehtyi vaikeaan sairauteen Helsingissä 10.8.2009. Minna kävi koulunsa Varkaudessa ja Tuusulassa, jossa hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1976. Lääketieteen opinnot hän aloitti tammikuussa 1981 Helsingissä ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1987. Monipuolisesti kulttuurista kiinnostunut Minna pyrki jo opiskeluaikana tavoitteisiinsa määrätietoisesti, mutta ilman minkäänlaista tarvetta itsetehostukseen. Vaatimattomuutensa takia Minna jäi osalle kurssikavereistaan jopa hieman etäiseksi, vaikka hän oli perusluonteeltaan sosiaalinen. Valmistumisensa jälkeen Minna toimi yleislääkärinä ja työterveyslääkärinä, kunnes kiinnostus sisätauteihin johti erikoisalan valintaan.

Asko Järvinen

Pelastuuko perusterveydenhuolto hajottamalla erikoissairaanhoito

Peruspalveluministeri Paula Risikko linjasi vastikään STM:n ajatuksia terveydenhuollon rakenteista. Suomeen tulisi perustaa 40-60 sosiaali- ja terveysaluetta, jotka hoitaisivat perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja perustason erikoissairaanhoidon. Vaativa erikoissairaanhoito jäisi erityisvastuualueille. Toisaalla on esitetty tätä myötääviä ajatuksia. Yliopistosairaaloiden tulisi keskittyä tertiäärihoitoon ja muu erikoissairaanhoito luovutettaisiin kuntiin ja sote-alueille.

Raija Niemelä

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 41/2009 Kommentteja

Lääketieteen asiantuntemusta tietotekniikkaan!

Potilaan hoidosta päättää, toki potilaan kanssa yhdessä, lääkäri. Nykyisin on aika trendikästä puhua prosesseista. Ainakin sähköisen terveydenhuollon suunnittelussa on unohtunut alusta alkaen se, mitä voisi kutsua terveydenhuollon ydinprosessiksi: potilaan, hänen aikaisempien, nykyisten ja mahdollisten tulevien sairauksiensa ja huoliensa kohtaaminen lääkärin tietotaidon kanssa.

Tinja Lääveri

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 40/2009 Kommentteja

Arvonlisäverotus terveyspalvelujen tuottamisessa

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on tehnyt ratkaisuja, jotka linjaavat yksityisten terveyspalvelujen tuottamisen ja työvoiman vuokraamisen välistä suhdetta arvonlisäverotuksen kannalta. Päätökset tuntuvat sinetöivän yhtiömuotoiselta toimijalta vaadittavan luvan ja arvonlisäverottomuuden välisen kytkennän. Samalla alihankinnan käyttöala terveyspalveluissa tuntuu supistuvan olemattomiin.

Markku Kojo

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 40/2009 Kommentteja

in memoriam: Lennart von Wendt
10.5.1947-2.6.2009

Lennart von Wendt kuoli kesän alussa. "Lennusta", perheen kesken "Kimmen", piti alun perin tulla historiantutkija. Turun Classicum -lukiossa hän loisti useimmiten luokan priimuksena, varustuksenaan erinomainen muisti ja kielipää. Lääkärinura alkoi kiinnostaa vasta ylioppilaskirjoitusten jälkeen, kenties vaa'assa painoi tuolloin suvun lääkäritausta. Kiinnostus historiaan ja humanistisiin tieteisiin kuitenkin säilyi läpi elämän. Hän oli lääkäri ja humanisti, joka nautti saadessaan yhdistää eri tieteenaloja ja tietoa.

Työtoverit Arja Voutilainen, Satu Kivitie-Kallio, Helena Mäenpää, Helena Pihko, Hanna von Wendt

Tiedonsiirrot yksityislääkäreiltä vakuutusyhtiöille

Lääkäreillä ja vakuutusyhtiöillä on ollut pitkäaikainen erimielisyys potilastietojen siirrosta lääkäriltä vakuutusyhtiöille. Ongelmana on ollut, siirretäänkö tiedot sairauskertomuskopiona vai e-lausuntona ja siirrosta lääkärille maksettava korvaus erityisesti kopiomuotoisessa siirrossa. Uusi laki ratkaisi tiedonsiirtotavan lakisääteisten työtapaturmien ja liikennetapaturmien osalta: vakuutusyhtiö pyytää tiedot haluamassaan muodossa ja lääkäri siirtää vain tarvittavat tiedot. Lain mukaan lääkärillä on oikeus kohtuulliseen korvaukseen, vaikka e-lausuntoa ei kirjoitetakaan. Vakuutusyhtiöt määrittelivät korvauksen suuruuden, ja toista vuotta sitten summa vakiintui 20 euroon, mihin lääkärit olivat tyytymättömiä.

Marjut Laurikka-Routti

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 39/2009 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030