Laatupalkittu Hyvinkää on näyttänyt tietä
Hyvinkään sairaala on ollut suunnannäyttäjä muille suomalaisille sairaaloille leikkaukseen kotoa -toiminnassa. Niin sanottu Leiko-toiminta palkittiin vuonna 2007 Lääkäriliiton laatupalkinnolla. Mitä kuuluu Hyvinkäälle tänään?
- Kahdessa vuodessa toiminta on realisoitunut ja vakiintunut. Olemme mitanneet toimintaa ennen ja jälkeen prosessin käyttöön oton. Tutkimuksemme osoittavat, että Leiko on mahdollista toteuttaa kaikille potilaille. Leiko ei tapa, Hyvinkään sairaalan kirurgian ylilääkäri Ulla Keränen sanoo.
Keränen tiimeineen on mitannut toimintaa sekä ennen ja jälkeen uudistuksen. Yhteensä 1 200 potilaasta on seurattu yli sataa muuttujaa, kuten infektioita ja kuolleisuutta. Pian kansainvälisissä lääketieteen lehdissä julkaistavat tulokset vakuuttavat muutoksen onnistumisesta.
- Jokainen potilas säästää henkilöstöä, tiloja ja kuljetuksia. Potilaat mahtuvat paremmin leikkauksen jälkeiseen hoitoon, kun vuodeosastolla ei ole eikä käy leikkausta odottavia potilaita. Potilas puolestaan ei tarvitse sairauslomapäiviä ennen leikkausta.
Potilaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä. Kahdessa vuodessa ei ole tullut yhtään potilasvalitusta Leiko-toiminnasta.
- Potilaat ovat yhä kriittisempiä, joten voisi olettaa, että valituksia olisi tullut, Keränen sanoo.
Riski kannatti ottaa
Keränen myöntää, että hän on jälkeenpäin miettinyt, miten kovan riskin he ottivat uudistukseen ryhtyessään. Erityisen riskialtista oli ohjata syöpäpotilaat ja vanhukset suoraan kotoa leikkaukseen. Riski osoittautui kuitenkin ottamisen arvoiseksi.
- Rohkeus löytyi varmasti siitä, että meillä oli kristallinkirkas käsitys siitä, miksi potilaita ei kannata makuuttaa sairaalassa. Kun tutkimme, mihin henkilökunta käyttää aikaa, kävi ilmi, että hoitajien aika kului hississä seisomiseen ja potilaiden kuskaamiseen. Vakuutuin, ettei vaihtoehtoja ole. Ei ole järkeä, että kalliisti koulutettu henkilökunta tekee jotain, mihin heitä ei ole koulutettu.
Neljännes anestesiapoliklinikan kautta
Hyvinkäällä kaikkien operatiivisten alojen leikkaukseen tulo uudistettiin kertarysäyksellä vuoden 2006 syksyllä, kun leikkausyksiköiden viereen tarkoitusta varten rakennetut vastaanottotilat valmistuivat. Leikkauspotilaat tulevat sairaalaan vasta leikkausaamuna ja kävelevät itse leikkaussaliin vastaanottotilojen kautta. Esivalmistelut potilas tekee itse kotona poliklinikkakäynnillä hoitajalta saamiensa ohjeiden mukaan. Vuodessa vastaanottotiloissa käy 6 000 potilasta.
Keskimäärin 25 prosenttia elektiivisistä potilaista käy preoperatiivisella anestesiapoliklinikalla.
- Tarkoituksena oli, että preoperatiiviseen poliklinikkaan kutsutaan vain ne potilaat, jotka hyötyvät leikkausta edeltävästä arviosta. Tutkimustemme mukaan olemme onnistuneet ohjaamaan oikeat potilaat anestesiapoliklinikan kautta.
Hyvin pitkälle Leikossa on menty eteenpäin niillä ohjeilla ja prosesseilla, jotka otettiin alun perin käyttöön. Hyvinkään analyysin mukaan keskussairaaloiden tyypillisestä potilasjoukosta 90 prosenttia elektiiviseen tai vihreän linjan päivystysleikkaukseen tulevista potilaista voi tulla sairaalaan vasta leikkauspäivän aamuna.
Aluksi tosin ajateltiin, ettei dementoituneita vanhuksia ja mielenterveyspotilaita pidä ottaa suoraan leikkaussaliin, joten heidät kutsuttiin sairaalaan edellisenä päivänä.
- Tajusimme nopeasti, ettei heitä pidä ottaa vuodeosastolle, sillä he ovat levottomia vieraassa paikassa ja tarvitsevat ekstrahoitajan vierelleen. Syntyy toiminnallista säästöä, kun he ovat kotiympäristössä tai eri hoitopisteessä.
Laatupalkinto toi arvovaltaa
Viimeisen kahden vuoden aikana Hyvinkään sairaalassa on riittänyt vierailijoita niin kotimaasta kuin muualta Euroopastakin. Hyvinkään esimerkin innoittamana monissa keskussairaaloissa ja yliopistosairaaloissa on muutettu toimintaa niin, että leikkauspöydälle tullaan suoraan kotoa.
- Tällä hetkellä osalla sairaaloista muutos on menossa, osalla systeemi toimii jo.
Lääkäriliiton laatupalkinnolla Keränen kokee olleen valtavasti merkitystä mallin laajemmassa levittämisessä.
- Palkinto on antanut meille arvovaltaa. Se osoittaa, että toimintaamme on analyyttisesti ja kriittisesti tarkasteltu ja kilpailun kautta osoitettu, että olemme palkinnon arvoinen.
Tällä hetkellä leikkaussalitoiminta pyörii jo vakiintuneissa uomissaan. Iso toiminnallinen muutos on takanapäin, mutta pientä kehitettävää riittää aina.
- Tämän hetken haasteena meillä on vanhusten leikkausten lisääntyminen ja kuinka saada henkilökunta riittämään tulevassa kehityksessä. Kehitystyömme liittyy tällä hetkellä ensisijaisesti prosessien uudistamiseen sekä henkilöstön työhyvinvointiin, Keränen sanoo.
Suomen Lääkäriliiton laatupalkinto
- Tänä vuonna Lääkäriliitto jakaa laatupalkinnon 11. kerran.
- Hakemuksia tuli 14 ja palkinto jaetaan marraskuussa.
- Laatupalkinto myönnetään lääkäriryhmälle, lääkärin johtamalle moniammatilliselle ryhmälle tai yksittäiselle lääkärille tuloksekkaasta toiminnan kehittämisestä.
- Lääkäriliiton hallitus myöntää laatupalkinnon liiton jäsenelle tai jäsenen johtamalle työryhmälle laatuneuvoston esityksestä. Laatuneuvostossa ovat edustettuina Lääkäriliiton lisäksi Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Finska Läkaresällskapet ja Lääkäripalveluyritysten yhdistys.
- Laatupalkinnon suuruus on 12 000 euroa ja se voidaan jakaa kannustuksena yhdelle tai useammalle taholle.
