Terveydenhuolto

Kaksivaiheinen tutkinto saa varovaisen vastaanoton

Uudistuksen nopea aikataulu herättää huolta Lääkäriliitossa ja Medisiinariliitossa.

Tiiamari Pennanen
Veikko Somerpuro, Helsingin yliopisto
Kampuskirjasto Terkko Helsingin Meilahdessa.

Lääketieteen tutkintorakenne muuttuu kaksivaiheiseksi. Yliopistojen tavoitteena on, että muutos tulisi voimaan jo ensi vuoden syksyllä.

Mitä mieltä olet uudistuksesta, Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Emma Hokkila?

– Pidän kannatettavana sitä, että koulutusta pyritään kehittämään, eikä jämähdetä paikoilleen. Uudistuksia tehdessä pitää kuitenkin huolehtia siitä, että ne valmistellaan kunnolla. Nyt suunniteltu toteutus tapahtuu hyvin nopealla aikataululla.

Emma Hokkila

Tiedotteessa luvataan siirtymän tekemistä tiiviissä yhteistyössä yliopistojen välillä. Se on tervetullutta, koska konsensus valmistuvan lääkärin osaamistavoitteista on puuttunut. Koulutuksen sisällöissä on ollut pieniä eroavaisuuksia. Olisi positiivista, jos sitä saataisiin yhtenäistettyä tämän myötä.

Kaksivaiheinen tutkinto on periaatteellisesti iso muutos lääkäreiden koulutuksessa ja selkeä suunnanmuutos aiemmasta, vaikka sisällöllisesti se ei välttämättä vaadi isoja muutoksia opetusohjelmaan.

Miksi uudistus nyt tehdään?

– Yliopistot perustelevat muutosta ensisijaisesti siirtymisellä yleiseurooppalaiseen koulutusrakenteeseen, eli niin sanotun Bolognan prosessin mukaiseen. Tämä muutos on kuitenkin toteutettu Suomessa muissa tiedekunnissa jo 2000-luvun alussa. Silloin lääketiede halusi jäädä ulkopuolelle. Ei ole kerrottu, miksi kanta on nyt muuttunut.

­Uskoisin, että uudistuksen taustalla on huoli opetuksen resursseista ja yliopistojen rahoituksesta. Tämä on aiemmissa keskusteluissa ollut esillä pääasiallisena lähtökohtana.

Ymmärrän, että on pakko miettiä erilaisia vaihtoehtoja, jotta resurssit saadaan riittämään. Kaikki siihen tähtäävät toimet ovat tervetulleita. Yliopistot saavat rahoitusta muun muassa suoritettujen tutkintojen perusteella.

Miten uudistus vaikuttaa opiskeluun?

– Uutena vaatimuksena tulee kuuden opintopisteen kanditutkielma. Sen mahduttamiseksi pitää ottaa jotain pois nykyisistä opinnoista. Uskon, että tämä ei ole uudistuksen suurin haaste.

Se mietityttää, muuttaako uudistus pre-kliinisten ja kliinisten opintojen suhdetta. Viime vuosina on pyritty hälventämään hyppäystä näiden välillä ja sidottu opintoja käytäntöön jo mahdollisemman varhaisessa vaiheessa. Ei kannata hajottaa nykyisestä tutkinnosta sellaista, mikä toimii. 

Ylipäätään on tärkeää, että uudistus valmistellaan huolella, kuunnellaan opiskelijoita ja varmistetaan riittävät siirtymäajat. Luotan, että yliopistot pitävät nämä seikat mielessä, vaikka aikataulu on kunnianhimoinen.

Mitä töitä voi tehdä, jos jättää opinnot kandidaatin tutkintoon?

– Toistaiseksi lääketieteen kandidaatin tutkintoa ei ole olemassa, eikä sillä ole myöskään virallista asemaa terveyspalvelujärjestelmässä. Tämä voi jatkossa kenties muuttua, mutta siinä tapauksessa täytyy tarkkaan miettiä, mikä on kandidaatilta vaadittava osaaminen.

Lain mukaan lääkärin sijaisena voi toimia vasta neljännen vuosikurssin jälkeen. Kaksiportainen tutkinto ei muuta sitä.

Nykyään puhekielessä kandi viittaa kaikkiin lääketieteen opiskelijoihin, jotka ovat suorittaneet vähintään kahden vuoden opinnot. Puhetavan tulee jatkossa muuttua. Kandin nimikettä voi käyttää vain opiskelijasta, joka on suorittanut kyseisen tutkinnon.

Lue lisää: Lääketieteen tutkintorakenne muuttuu kaksivaiheiseksi

Lue lisää: Dekaanit toivovat kanditutkintoa

Kirjoittaja

Tiiamari Pennanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030