Kovettuuko sydän lääketiedettä opiskellessa?

Olen juuri palannut vuotuisesta lääketieteen koulutukseen liittyvästä AMEEn (Association for Medical Education in Europe) kongressista Prahasta. Ohjelma oli tiivis ja monipuolinen ja antoi monia ideoita siitä, miten lääketieteen koulutusta voidaan kehittää sekä miten opiskelijoiden oppimista voidaan tukea. Tunsin oloni turvalliseksi ja tyytyväiseksi. Sitten viimeisenä kongressipäivänä, lukuisten sisällöltään positiivisten esitysten jälkeen, kuuntelin luennon, jossa luennoitsija kertoi opiskelijoiden empatiakyvyn vähenevän merkittävästi ensimmäisten kolmen opiskeluvuoden aikana! Luennoitsija tosin heti perään lohdutti, että empatiakykyä voidaan opettaa; hän myös korosti että itsetuntemus ja omien emootioiden tiedostaminen on keskeistä empatiakyvyn kehittymisessä.

Taina Autti

in memoriam: Lääkintöneuvos Martti Saloheimo 20.12.1923-19.8.2008

Lääkintöneuvos Martti Juhani Saloheimo kuoli 19.8.2008 Jyväskylässä 84 vuoden ikäisenä. Hän oli syntynyt 20.12.1923 Hankasalmella kunnanlääkäriperheeseen. Martin koulunaloittamisen aikaan perhe muutti Jyväskylään, kun hänen isästään tuli siellä tuberkuloositoimiston lääkäri. Martti Saloheimo kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta 1943. Kuten isänsäkin, hän valitsi lääkärinammatin. Suoritettuaan ensin kandidaattitutkinnon Helsingissä hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1951 Turun yliopistosta.

Päättämään kykeneviä vastuunkantajia tarvitaan

Lääkärilehdessä ja liiton nettisivuilla on kevään ja kesän ajan kehotettu kollegoja asettumaan kunnallisvaaliehdokkaaksi. Liitto tukee lääkäriehdokkaita ainakin antamalla heidän käyttöönsä tietoja ja materiaalia sekä mahdollisesti järjestämällä paikallisradioihin keskusteluja terveydenhuollon ongelmista ja edistämisestä eri puolilla maata. Joka tapauksessa terveydenhuolto tulee olemaan useilla paikkakunnilla yksi pääteemoista syksyn kuntavaaleissa. Uuden terveydenhuoltolain aiheuttamien organisaatiouudistusten toteuttamisessa tarvitaan lääkärien asiantuntemusta. Myös kuntien yhdistäminen aiheuttaa suuria muutoksia organisaatioissa. Vain olemalla mukana kunnallispolitiikassa voivat lääkäritkin päästä vaikuttamaan tulevaisuuden ratkaisuihin, sillä viime aikoina lääkärit on pyritty useissa kunnissa ja kaupungeissa pitämään poissa myös terveydenhuollon organisaatioiden suunnitteluryhmistä. Esimerkiksi kotikaupunkini Hämeenlinna yhdistyy ensi vuodenvaihteessa viiden ympäryskunnan kanssa. Uuden kaupungin organisaatiota suunniteltaessa lääkäreitä ei tarkoituksella otettu mukaan työryhmiin eikä suostuttu muutenkaan kuuntelemaan. Lopputulos oli sen mukainen, ja ennuste uuden organisaation toimivuudesta on erittäin huono. Asiasta kirjoitettiin tänä kesänä myös Lääkärilehdessä (SLL 23/2008, s. 2117).

Antti Tamminen

Päätöksenteossa tarvitaan asiantuntijoita - vielä ehtii kunnallisvaaliehdokkaaksi

Syksyn kunnallisvaaleista tulee jälleen terveysvaalit. Kuntien asukkaat ilmoittavat lähes kaikissa kuntapalveluja koskevissa kyselyissä tärkeimmäksi peruspalveluksi terveyspalvelut ja niissä ennen kaikkea pääsyn terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Nykyisessä organisaatiomylläkässä monen kansalaisen terveydenhuollon palveluissakin on tapahtunut tai tapahtumassa suuria muutoksia. Kuntia yhdistyy kovaa tahtia, ja monenlaisia terveyspiirejä ja yhteistoiminta-alueita muodostetaan. Uusi terveydenhuoltolaki on tulossa ja tuo mukanaan muutoksia terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen. Erityisesti tässä tilanteessa kunnallisessa päätöksenteossa tarvitaan terveydenhuollon asiantuntijoita. Lääkäreinä ja virkamiehinä olemme saaneet kokea, ettei meitä kuulla. Kovin monta uutta organisaatiota on perustettu niin, ettei valmistelevissa työryhmissä ole ollut lääkäreitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä organisaatioissa sosiaalipuolen edustus valmisteluvaiheessa on yleensä hoidettu hyvin. Lääkäreitä ei ole työryhmiin haluttu.

Helena Nukari

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030