Kehittyykö lääkäri?
Tervetuloa hyvät kollegat täydennyskoulutukseen uuden ajan lääkäripäiville. Lääkäripäivien kävijämäärä on lähtenyt nousuun, näyttely on suurempi kuin koskaan aiemmin, yli 4 000 m2 ja oheistapahtumissa ja sosiaalisessa ohjelmassakin piisaa. Ensimmäiset omat lääkäripäiväni olivat 1979 Dipolissa, jossa pääsin töihin tapahtuman toimistoon tuoreena lääketieteen ylioppilaana. Silmät ymmyrkäisinä ihmettelin lääkärikunnan opinhaluja, moninaisuutta, terävyyttä ja joillakin luennoilla pisteliäisyyttäkin. Muovikassi täynnä kyniä, karkkia ja viivottimia marssimme polleina näyttelyssä lääketieteen kandidaatti -tarra rinnassa. Mutta huolehdimmeko me tämän päivän keski-ikäiset ja seniorit siitä, että nuori lääkäripolvi ensinnäkin päästetään täydennyskoulutukseen ja sitten vielä otetaan mukaan lämpimästi tervetulleina kollegakuntaan? Nuorena se on tässäkin vitsa väännettävä. Pyhäkoulun jälkeen on vuosittainen pistäytyminen lääkäripäivillä kaunis ja hyödyllinen tapa, joka on siirrettävä seuraavillekin sukupolville. Ja missäpä muualla tapaisi ne opiskelutoverit, jotka asuvat eri puolilla maata ja jotka toimivat aivan eri erikoisalalla.
