Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Lääkäriliiton yhteistyössä tekemä sairaalalääkäreiden palkkoja koskeva selvitys on valmistunut. Tiedustelun ajankohtana oli tämän vuoden maaliskuu ja sen tiedot kerättiin sairaaloita ylläpitäviltä kuntatyönantajilta ja niiden palkanlaskennasta.

Tilastokeskuksen Kunnallisen henkilörekisterin mukaan kokoaikatyötä tekeviä sairaalalääkäreitä on noin 5500, josta määrästä tiedustelun otos käsitti puolet. Vastausprosentti oli vajaa 90, joten tutkimuksen edustavuus ja kattavuus oli erittäin hyvä.

Selvityksen otantaan kuuluivat parillisina päivinä syntyneet lääkärit. Mukana olivat lääkärit, jotka työskentelivät yliopistollisissa keskussairaaloissa, muissa keskussairaaloissa, aluesairaaloissa, erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskuksissa sekä psykiatrisissa sairaaloissa ja psykiatrisessa avohoidossa.

Sairaalalääkärien keski-ikä oli 43,4 vuotta. Mieslääkärit olivat keskimäärin 45-vuotiaita ja naislääkärit 41-vuotiaita.

Naislääkärien osuus tiedustelun otoksessa oli noin 43 prosenttia. Heidän osuutensa on kuitenkin lähivuosina kasvussa, sillä alle 40-vuotiaissa heitä on jo 55 prosenttia. Erikoistuvissa lääkäreissä naisten osuus oli 61 prosenttia. Vähintään 50 vuotta täyttäneistä lääkäreistä oli yli 70 prosenttia miehiä.

ERIKOISTUVIEN LÄÄKÄRIEN VARSINAINEN PALKKA KESKIMÄÄRIN 13610 MK/KK

Erikoistuvien lääkärien (apulaislääkärien) varsinainen palkka oli maaliskuussa 1999 keskimäärin 13610 markkaa kuukaudessa. Varsinainen palkka sisältää peruspalkan, joka erikoistuvilla lääkäreillä oli 12816 mk/kk, lisäksi myös kokemuslisät, määrävuosilisän, henkilökohtaisen lisän ja syrjäseutulisän. Heidän kokonaisansionsa oli keskimäärin 20511 markkaa kuukaudessa. Tässä esitetyistä kokonaisansioluvuista ei ole vähennetty aktiivivapaan pidätystä.

Peruspalkan osuus kokonaisansioista vaihteli 60 prosentista 74 prosenttiin lääkärin viran mukaan.

Osastonlääkärin virassa toimivien keskimääräinen peruspalkka oli 16499 mk/kk, varsinainen palkka 19115 mk/kk ja kokonaisansio 26277 mk/kk. Erikoislääkärin virassa toimivilla olivat vastaavat luvut 16761 mk/kk, 19384 mk/kk ja 25771 mk/kk.

Ylilääkärin virassa työskentelevillä oli selvityksen perusteella peruspalkka keskimäärin 21142 mk/kk, varsinainen palkka 25005 mk/kk ja kokonaisansio 30492 mk/kk.

Sairaalalääkäreiden keskimääräiset kokonaisansiot olivat maaliskuussa 1999 25710 markkaa mk/kk, mikä on noin 9 prosenttia korkeampi kuin viime tiedustelussa vuonna 1997. Ansioiden muutoksia tarkasteltaessa on huomioitava työajan pidennyksestä 37 tunnista 38,25 tuntiin johtuva osuus eli 3,4 prosenttia. Eri lääkäriryhmittäin varsinaisen palkan osalta korotukset vaihtelivat 9,7 prosentista 14,6 prosenttiin.

Erikoisaloittain kokonaisansiot vaihtelivat anestesiologien 35559 markasta kuukaudessa psykiatrien 24158 markkaan kuukaudessa. Tässä vertailussa olivat mukana ne erikoisalat, joista oli otannassa mukana vähintään 30 lääkäriä.

Erikoisalakohtaiset erot kokonaisansioissa syntyvät pääasiassa päivystyskorvauksista. Anestesiologeilla on muihin verrattuna korkein päivystyksen aktiivityön määrä. Varsinaisen palkan vaihteluväli erikoisaloittain oli 20443 markasta kuukaudessa 21900 markkaan kuukaudessa.

EML-PALKKIOITA SAI 17 PROSENTTIA

Erikoismaksuluokkapalkkioita sai noin 17 prosenttia otannan lääkäreistä. Heille maksetun EML-palkkion keskimääräinen suuruus oli 3195 markkaa, joka on noin 6 prosenttia edellistä vuoden 1997 tiedustelua korkeampi.

Suhteellisesti eniten EML:ää saavia oli anestesiologeissa, joista kolme neljästä sai keskimäärin 2339 mk:n palkkion.

Lisätyönä tehtävistä toimenpiteistä, hoidoista ja tutkimuksista maksettavia kliinisen lisätyön korvauksia sai 5 prosenttia tiedustelun lääkäreistä, joilla sen suuruus oli keskimäärin 6925 mk/kk.

Keskimääräistä suurempia korvauksia maksettiin patologeille, joilla saajien keskimääräinen korvaus oli 13156 mk/kk.

Kliinisen lisätyön korvauksia maksettiin keskimääräistä enemmän Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä ja sairaalatyypeittäin tarkasteltuna yliopistollisissa keskussairaaloissa.

Todistus- ja lausuntopalkkioita sai noin puolet sairaalalääkäreistä, joilla sen keskimääräinen suuruus oli 618 mk/kk.

NAISTEN JA MIESTEN PALKKAUKSESTA

Miesten keskimääräinen peruspalkka oli maaliskuussa 1999 17444 mk/kk, varsinainen palkka 20183 mk/kk ja kokonaisansio 27496 mk/kk. Naisten vastaavat luvut olivat 15583 mk/kk, 17621 mk/kk ja kokonaisansio 23293 mk/kk.

Naisten ja miesten palkkauksen erilaiseen rakenteeseen ja keskiansioihin vaikuttavat mm. erilainen virkarakenne. Vanhemmissa ikäryhmissä ja esimiestehtävissä on miehillä enemmistö. Miesten palveluaika on naisia keskimäärin pidempi, mikä näkyy maksettavissa kokemuslisissä ja määrävuosilisissä.

Nais- ja mieslääkärien erikoisalat ovat myös erilaisia, ja miehiä on naisia enemmän erikoistuneissa. Tämän seurauksena miehet ansaitsevat suurempia EML-palkkioita ja kliinisen lisätyön korvauksia.

KAKSI KOLMASOSAA PÄIVYSTI

Otannan sairaalalääkäreistä päivysti 65 prosenttia. Heillä tuntimäärä oli viime maaliskuussa keskimäärin 76 tuntia, josta aktiivityön osuus 28 tuntia. Vuoden 1997 vastaavan tiedustelun perusteella oli päivystäneillä keskimääräinen päivystystuntien määrä 78,5 tuntia, josta aktiivityön osuus oli 32 tuntia.

Erikoistuvista lääkäreistä päivysti 77 prosenttia ja heillä keskimääräinen päivystystuntien määrä oli 66 tuntia per päivystävä lääkäri. Tästä aktiivityön osuus oli 39,5 tuntia, mikä on nelisen tuntia vähemmän kuin vuonna 1997.

Eurolääkäreistä oli viime maaliskuussa päivystyksiä 80 prosentilla. Keskimääräiset päivystystunnit nousivat 60 tuntiin/eurolääkäri. Päivystyksestä puolet oli aktiivipäivystystä.

Erikoislääkäreistä päivysti 61 prosenttia, osastonlääkäreistä 70 prosenttia. Päivystäneillä erikoislääkärin virassa toimivilla oli päivystystunteja viime maaliskuussa keskimäärin 67 tuntia, josta aktiivityön osuus 22 tuntia. Edellisessä vuoden 1997 tiedustelussa heillä oli kuukaudessa päivystystunteja 9 enemmän. Aktiivityön osuus oli tuolloin 5 tuntia enemmän kuukaudessa.

Päivystäneillä osastonlääkäreillä oli tämän vuoden maaliskuussa keskimääräinen päivystystuntien määrä 82 tuntia. Tästä aktiivityön osuus oli 24 tuntia. Myös heillä on päivystyksen aktiivityötuntien määrä vähentynyt.

Kaikista sairaalalääkäreistä osallistui aktiivipäivystykseen 23 prosenttia, muuhun työpaikkapäivystykseen 10 prosenttia ja vapaamuotoiseen päivystykseen 42 prosenttia.

Kaikesta päivystyksestä aktiivityötunteja oli kolmannes. Aktiivipäivystyksessä, jossa aktiivityötuntien osuus on korkein, niitä oli lähes 80 prosenttia.

Otannan anestesiologeista päivysti 88 prosenttia. Heillä keskimääräinen päivystystuntien määrä oli kuukaudessa 88 tuntia, josta aktiivityön osuus oli 39 tuntia.

Kirurgeista päivystäneiden osuus oli 80 prosenttia. Heillä keskimääräiset päivystystunnit olivat 82 tuntia per lääkäri. Aktiivityön osuus oli 24 tuntia.

Psykiatreista päivysti 42 prosenttia. Heillä päivystystuntien määrä oli 72 tuntia per lääkäri. Aktiivityön osuus oli keskimäärin 12 tuntia.

Päivystäneillä lääkäreillä oli keskimääräinen päivystyskorvaus 7805 markkaa kuukaudessa. Päivystävillä eurolääkäreillä keskimääräiset korvaukset olivat 8748 mk.

Palkasta pidätetty päivystysvapaan eli aktiivivapaan korvaus oli kaikilla lääkäreillä keskimäärin 509 markkaa. Sitä esiintyi noin viidenneksellä, joilla sen keskimääräinen suuruus oli 2497 mk/kk. Eurolääkäreistä 43 prosentilla pidätettiin palkasta aktiivivapaan korvausta noin 2071 mk/kk.

SAIRAANHOITOPIIREITTÄIN EROJA ANSIOISSA

Sairaanhoitopiireittäin tarkasteltuna lääkäreillä olivat suurimmat kokonaisansiot Vaasan (34167 mk/kk) ja Päijät-Hämeen (29272 mk/kk) sairaanhoitopiireissä. Pienimmät ne olivat Pirkanmaan (23592 mk/kk) ja Varsinais-Suomen (23691 mk/kk) sairaanhoitopiireissä. Vaasan luku sisälsi reilusti muita enemmän päivystyskorvauksia.

Keskiansioihin vaikuttavat mm. sairaanhoitopiirin koko ja virkarakenne, kuntien kalleusluokitus, päivystysjärjestelyt ja muu toimintojen organisointi.

Peruspalkan osalta olivat kärjessä Vaasan (17829 mk/kk) ja Etelä-Savon (17519 mk/kk) sairaanhoitopiirit. Pienimmät keskimääräiset peruspalkat olivat selvityksen perusteella Itä-Savon (15659 mk/kk) ja Varsinais-Suomen (15778 mk/kk) sairaanhoitopiireissä.