Hitaammin,  mutta parempi sote?

Hitaammin, mutta parempi sote?

Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta koskeva hallituksen esitysluonnos on parhaillaan laajalla lausuntokierroksella. Monet, etunenässä tietenkin oppositiopuolueet, ovat jo pyytäneet pääministeriltä valinnanvapaus-osan lykkäämistä. Lähestyvät kunnallisvaalit sähköistävät keskustelua vielä lisää. Lakiluonnos antaa hyviä eväitä vaalikeskusteluun. Hallitus teki aikanaan sote-uudistussuunnitelmissaan sulle–mulle-tyyppisen ratkaisun, minkä vuoksi valinnanvapausosaa on vaikea irrottaa kokonaisuudesta. Jos näin tehtäisiin, pitäisikö maakuntien määräkin tasapuolisuuden nimissä miettiä uusiksi? Kyseessä on tyypillinen esimerkki puoluepolitiikasta, jonka seurauksena varsinaisen asian ratkaisu helposti kärsii.

Kristiina Aalto

Sote-uudistuksen  käänteet pelottavat

Sote-uudistuksen käänteet pelottavat

Integraation sijaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on viime aikoina mennyt sirpaleisempaan suuntaan. Valinnanvapaus ja yhtiöittämisen velvoite otettiin mukaan ehdotukseen, jotta yksityiset toimijat olisivat mukana tasa-arvoisina osapuolina. Toiminnallisen integraation varmistamiseksi olisi kyllä muitakin ratkaisumalleja, jos reunaehdot määritettäisiin sopiviksi. Kaikki potilaasta olemassa oleva tieto olisi hoitavan tahon käytössä mm. seuraavien ehdotusten avulla:

Arto Virtanen

Lääkärin Suomi 100/24. Yliopiston sisäänpääsyrajoitukset tulivat ensin lääketieteelliseen

Lääkärin Suomi 100/24. Yliopiston sisäänpääsyrajoitukset tulivat ensin lääketieteelliseen

"Muistamme meidät kaikki medikofiilareina, meluisana joukkiona, joka täytti matemaattisluonnon-tieteellisen tiedekunnan luentosaleja. Numerus clausus oli juuri astunut voimaan -- Keinoja ei kaihdettu, kunhan saavutettiin päämäärä: päästä niiden kahdenkymmenen ennakolta määrätyn lääketieteellisen neron joukkoon, joille annettiin kunnia päästä tiedekuntaan."

Sari Aalto

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 11/2017 Kommentteja

Lääkärin Suomi 100/26. 543210 – ja ­ vastaanottojonot lyhenivät hetkeksi

Kieltolain aika päättyi 5.4.1932 klo 10, mikä näkyi aluksi vastaanottojonojen lyhentymisenä. Aikana, jolloin erilaiset alkoholijuomat olivat normaali osa reseptilääkevalikoimaa, oli kieltolaki tarkoittanut valtavaa painetta maan lääkärikuntaa kohtaan. Ainoa laillinen väylä alkoholijuomiin kulki lääkärien ja eläinlääkärien reseptien kautta. Ensin mainituilta sai laatujuomia ja viimeksi mainituilta tukkuannoksia.

Samu Nyström

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 11/2017 Kommentteja
in memoriam: Pauli Räsänen 6.10.1935–18.2.2017

in memoriam: Pauli Räsänen 6.10.1935–18.2.2017

Pauli Räsänen syntyi 6.10.1935 9-lapsiseen maanviljelijäperheeseen Suonenjoella. Isä-Emilin tavoitteena oli kouluttaa kaikki lapset ylioppilaiksi, mikä toteutuikin kaikkien muiden lasten kohdalla paitsi vanhimman tyttären, joka vammautui pysyvästi lapsena olleen vakavan sairauden seurauksena. Hyväoppisesta sisarussarjasta isänsä toiveen mukaisesti kaikki viisi poikaa opiskelivat lääkäriksi. Yksi tytöistä jäi jatkamaan tilaa. Kodin perintönä Pauli Räsänen omaksui vasemmistolaisen aatteen, rauhan aatteen ja liikunnallisen elämäntavan. Hän teki uran sekä poliitikkona että lääkärinä.

Kristian Läksy

Lääkärin Suomi 100/22. Lääkärit ennakkoluuloja vastaan – vuoden 1936 rokotuslaki

Lääkärin Suomi 100/22. Lääkärit ennakkoluuloja vastaan – vuoden 1936 rokotuslaki

Vaikka isorokko oli vuosisadassa saatu rokotusten avulla Suomesta melkein häviämään, eivät ennakkoluulot rokottamista kohtaan olleet 1900-luvun alussa hälvenneet. Lääkärien mukaan etenkin Länsi- ja Lounais-Suomessa vastustettiin rokotuksia, ja koska laiminlyönnistä annetut sanktiot olivat mitättömiä, oli rokottamattomien määrä kasvanut. Vielä vuonna 1936 Kainuussa koettiin paikallinen isorokkoepidemia.

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 10/2017 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030