Lehti 8: Liitto toi­mii 8/1992 vsk 47 s. 745

Hallituksen päätöksiä: Lääkäriliitto hyväksyi lisätyö- ja omalääkärisopimukset

Marit Henriksson

Lääkäriliiton hallitus hyväksyi 20.2. sairaalalääkärien lisätyötä sekä väestövastuujärjestelmän laajentamista koskevat virkaehtosopimukset. Molemmista sopimuksista oli muutamaa päivää aikaisemmin päästy Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelijoiden kesken yksimielisyyteen, mutta sopimukset jäivät 19.2. KT:n hallituksessa pöydälle. Seuraavan kerran KT ottaa kantaa sopimuksiin 10.3.

Jo parin vuoden ajan on Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa valmisteltu ehdotusta sairaalalääkärien lisätyön korvausperusteista. Lisätyökorvauksen määrittelemiseksi on laadittu sairaalalääkärien suorittamista tavanomaisista tutkimuksista ja hoidoista yhteneväinen vaativuusluokitus sekä määritelty eri tasoisille toimenpiteille hinnat. Järjestelmää on tarkoitus soveltaa vapaaehtoisesti säännöllisen työajan ulkopuolella suoritettavan lisätyön korvaamiseen. Mikäli kaksivuotinen kokeiluvirkaehtosopimus olisi hyväksytty helmikuun aikana, olisi sitä päästy kokeilemaan käytännössä jo maaliskuussa, mutta nyt kokeilu siirtyy myöhempään kevääseen.

Myös perusterveydenhuollon väestövastuisen omalääkäritoiminnan laajentamisesta on käyty sitkeitä neuvotteluja. Sekä Kunnallinen työmarkkinalaitos että monet kunnat ovat palkkakustannusten nousuun viitaten pitäneet omalääkäritoiminnan laajentamista liian kalliina nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ja vaatineet väestövastuusopimuksen tason tarkistamista. Lääkäriliitto on neuvotteluissa korostanut, että työn urakkaluonteen tulee näkyä palkkauksesta, varsinkin kun lääkärit väestövastuujärjestelmään siirtyessään joutuvat luopumaan myös työaikasuojastaan. Lisäksi väestövastuutoiminta on kaikkialla parantanut palvelujen laatua ja lisännyt toiminnan tehokkuutta, mikä on aiheuttanut selviä säästöjä terveydenhuollon kustannuksissa.

KT:n kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena syntyi ratkaisu, jossa väestöosa muutettiin nykyisestä 5,30 mk:sta liukumaan 5-6 mk ja käyntipalkkio nykyisestä 37 markasta liukumaan 31,50-37 mk. Nämä muutokset koskevat pääsääntöisesti vain uusia omalääkäreitä, jo järjestelmän piirissä olevilla paikkakunnilla sopimusta voidaan muuttaa vain poikkeustapauksissa. Ilman näitä tarkistuksia ei väestövastuujärjestelmän laajentaminen näyttänyt mahdolliselta. Pitkän keskustelun jälkeen Lääkäriliiton hallitus hyväksyi sopimuksen, jonka on määrä olla voimassa 31.10.93 saakka. Lopullisesti väestövastuusopimuksen hyväksymisestä päättää KT:n 10.3. kokoontuva hallitus.

Lääkäriliiton hallitus kuuli myös selonteon päivystyksen rationalisoinnista sekä uudesta päivystyskorvaussopimuksesta. Viime syksynä tehtiin lääkärien päivystyskorvauksia koskeva kaksivuotinen kokeiluvirkaehtosopimus, jonka oli määrä astua voimaan kuluvan vuoden alusta niillä alueilla, joilla päivystyspisteitä on rationalisoitu Lääkäriliiton, kunnallisten keskusjärjestöjen ja terveysviranomaisten yhdessä laatimien suositusten mukaisesti. Uutta sopimusta ei ole kuitenkaan vielä otettu missään käyttöön ja monilla paikkakunnilla myös päivystyksen rationalisointi kangertelee. Keskeisenä syynä tähän nähtiin kunnallisvaalien läheisyys: poliitikot eivät halua vaalivuonna ryhtyä uudistuksiin, jotka saatettaisiin kokea palvelujen huonontamisena. Lääkäriliitto selvittää tilanteen ja ryhtyy tarvittaessa vielä tänä keväänä toimiin päivystysuudistuksen vauhdittamiseksi.

Muita päätöksiä

Lue myös

- Asetettiin terveydenhuollon perusturvatyöryhmä, jonka tehtävänä on arvioida ne terveydenhuollon yksilökohtaiset ja väestölliset tehtävät, jotka olisi turvattava pääosin julkisin varoin sekä tehdä ehdotus niistä luokitusperusteista, joilla muut terveydenhuollon tehtävät voitaisiin niveltää asteittain kohoavaan omavastuuseen. Työryhmään nimettiin Osmo Pammo (pj), Klas Winell ja Santero Kujala (siht). Sen tulee antaa raporttinsa liiton hallitukselle 8.5. mennessä.

- Päätettiin liiton edustajista eri yhteisöissä, kuten mm. julkishallinnon ja terveydenhuoltoalan järjestöjen toimielimissä ja projekteissa.

- Päätettiin virallisesti lääkärikuoron perustamisesta. Todellisuudessa Lääkäriliiton laulukuoron toiminnan käynnisti jo kaksi vuotta sitten liiton entinen puheenjohtaja, lääketieteen ja kirurgian ylikapellimestari Leo Strid. Nykyisin lääkärikuoro Medicanton puheenjohtajana toimii Martti Vastamäki. Kuoroon kuuluu noin 40 laulajaa, joita johtaa Uli Kontu.

- Hyväksyttiin toimintaohjeet liiton pysyville toimielimille.

- Merkittiin tiedoksi selonteko liiton työttömyyskassan toiminnasta. Tammikuussa työnvälitykseen ilmoittautui 140 työnhakijaa. Helmikuussa työttömien määrän kasvu näytti ainakin tilapäisesti tasaantuneen.

- Merkittiin tiedoksi selonteko virolaisten ja inkeriläisten lääkärien koulutustuen käytöstä. Kaikkiaan liitto myönsi viime vuonna 47 000 mk suomalaisille lääkäriyhdistyksille virolaisten ja inkeriläisten lääkärien kutsumiseksi koulutustilaisuuksiin.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030