Liitto toi­mii 31/1992 vsk 47 s. 2945

Valtionosuusuudistuksen pelisääntöjä pohdittiin

Ensi vuoden alussa voimaan tuleva valtionosuusuudistus aiheuttaa terveydenhuoltoon rajuja muutoksia, joiden vaikutuksia kärjistää vaikea taloudellinen tilanne. Kuitenkin monet uudistukseen liittyvät periaatteet ovat edelleen sopimatta kuntien ja sairaanhoitopiirien kesken, ilmeni Lääkäriliiton johtaville lääkäreille järjestämässä seminaarissa 8.10.92. Mistä erikoissairaanhoidon palvelut jatkossa hankitaan, kuka päättää palvelujen käytöstä ja missä määrin potilas voi vaikuttaa hoitopaikkansa valintaan, on edelleen varsin epäselvää.

Kunnissa on säästösyistä ryhdytty harkitsemaan erikoislääkärikonsultaatioiden ostamista yksityislääkäreiltä sairaalapoliklinikoiden sijasta. Jopa perusterveydenhuollon palvelujen ostamista yksityislääkäreiltä on väläytelty. Toisaalta kunnanhallinnossa on alettu katsoa yhä karsaammin yksityislääkärien lähetteitä ja pyritty luomaan erilaisia gatekeeper-systeemejä, joilla yksityissektorin sairaalalähetteitä kontrolloidaan.

Alustavat selvitykset muutamista sairaanhoitopiireistä osoittavat kuitenkin, ettei terveyskeskusten ja yksityislääkärien lähetekäytännöissä ole merkittäviä eroja, joten sen takia ei ole aihetta lisätä kunnan byrokratiaa. Lääkäriliitto ei pidä lähetteiden tarkistamista mielekkäänä ja korostaa, ettei lähetekäytäntö saa vaikeuttaa eikä viivyttää potilaan hoitoonpääsyä. Liitto onkin esittänyt, että alueellisesti tulisi sopia indikaatioista, joilla terveyskeskus- ja yksityislääkärit lähettävät potilaita sairaaloihin.

Johtavien lääkärien kokouksessa todettiin nykytilanteen olevan ristiriitainen, kun toisaalta pyritään vapauttamaan kilpailu ja markkinavoimat terveydenhuollossa, toisaalta on kuitenkin tarvetta säädellä toimintaa esimerkiksi lähetekäytäntöä koskevilla sopimuksilla. Tavoitteeksi tulisi ehkä ottaa jonkinlainen kompromissi, "hallittu kilpailu".

Monia sairaaloita uhkaa kustannuskriisi, kun kunnat entistä kitsaammin lähettävät potilaita erikoissairaanhoitoon. Säästösyistä on terveyskeskuksissa ryhdytty tekemään yhä vaativampia tutkimuksia ja toimenpiteitä, mitä johtavien lääkärien kokouksessa pidettiin jossain määrin huolestuttavana kehityksenä. Laatu voi vaarantua, jos toimenpiteiden frekvenssi ei ole riittävä. Kunnissa saavutettu säästö voi johtaa korkeampiin kustannuksiin sairaaloissa, kun niille jäävät vain raskaimmat toimenpiteet. Erityisen vaikeana tilanne koetaan yliopistollisissa keskussairaaloissa, jotka eivät tule toimeen pelkkää "pyramidin huippua" hoitamalla.

Lue myös

Erääksi ratkaisuksi uhkaavaan kustannuskriisiin kokouksessa esitettiin terveydenhuollon rahoituksen järjestämistä verovarojen asemesta koko väestön kattavalla erillisellä vakuutuksella, joka takaisi kaikille terveydenhuollon perusturvan. Vakuutus antaisi potilaille todellisen mahdollisuuden valita lääkärinsä ja hoitopaikkansa, mikä parantaisi potilaan oikeuksia ja edistäisi laatu- ja hintakilpailua terveydenhuollossa.

Julkisen sektorin säästötoimista keskusteltaessa eräät johtavat lääkärit katsoivat, että lomarahoista luopuminen olisi helpoin ja toimintaa vähiten haittaava tapa toteuttaa kustannusleikkaukset. Toisaalta korostettiin, että pysyviin säästöihin voidaan päästä vain rakenteellisilla saneerauksilla. Suomessa on edelleen liikaa laitospaikkoja ja selvästi muita maita enemmän avustavaa henkilökuntaa lääkäriä kohden. Erityisesti näihin seikkoihin tulosvastuussa olevien lääkäreiden tulisi liiton mielestä kiinnittää huomiota säästökohteita etsiessään.

Kirjoittajat

Marit Henriksson

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030