Akavalainen jäsenkysely: Joka seitsemäs 56-vuotias akavalainen on osa-aikaeläkkeellä
Yksi seitsemästä 56-vuotiaasta akavalaisesta on nykyisin osa-aikaeläkkeellä ja kahdeksan prosenttia 50-vuotta täyttäneistä aikoo jäädä myöhemmin osa-aikaeläkkeelle. Asiaa harkitsee joka viides. Tiedot käyvät ilmi Akavan uusimmasta työmarkkinatutkimuksesta, jossa tällä kertaa tiedusteltiin muun muassa akavalaisten eläkkeelle siirtymistä.
Akava tekee vuosittain jäsentensä oloja ja asemaa työmarkkinoilla selvittävän kyselytutkimuksen. Kaikkiaan 8317 akavalaista sai loka-marraskuussa postikyselyn. Vastausaktiivisuus oli kohtuullisen hyvä, 47 prosenttia.
Vastanneista 42 prosenttia ei halua jäädä osa-aikaeläkkeelle laisinkaan. Useimmiten mainittu syy tähän oli halu jatkaa täysipainotteisesti työelämässä, myös taloudelliset syyt painavat vaakakupissa.
Osa-aikaeläkkeen suosio on pysynyt jo muutaman vuoden akavalaisten keskuudessa ennallaan.
Joka viides akavalainen on ottanut vapaaehtoisen lisäeläkevakuutuksen. Määrä on selvästi kasvanut, sillä samaa asiaa tiedusteltiin viimeksi vuonna 1997 ja tuolloin vain 13 prosentilla vastaajista oli lisäeläkevakuutus. Huomionarvoista on se, että vakuutusturvaa haetaan jo hyvin nuorena, kymmenellä prosentilla alle 30-vuotiaista on lisäeläkevakuutus.
- Lakisääteisiä eläkkeitä leikattiin useaan otteeseen 1990-luvulla etenkin julkisella sektorilla, joten monet haluavat täydentää vanhuuseläkettään. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että vain harva pystyy sopimaan työnantajan kanssa lisäkkeen kustannuksista. Yhdeksän kymmenestä maksaa lisäeläketurvansa itse, kertoo Akavan neuvottelupäällikkö Markku Lemmetty.
Yksityinen eläkesäästäminen ei lisää lakisääteisen eläkejärjestelmän kustannuksia. Yksityiseen eläkesäästämiseen liittyy kuitenkin eläkemaksun rajoitettu verovähennysoikeus.
- Akava katsoo, että verovähennys pitää säilyttää ennallaan. Verovähennys on veronmaksun siirtämistä eläkkeellä oloaikaan, sillä yksityistä eläkettä verotetaan kuten ansiotuloa, sanoo Lemmetty.
Tutkimuksessa tiedusteltiin vielä akavalaisten eläkkeelle jäämistä. Vastaajien oman arvion mukaan lakisääteinen vanhuuseläkeikä on keskimäärin vajaat 64 vuotta. Mieluiten eläkkeelle akavalaiset jäisivät 60 vuoden iässä ja eläkkeelle suunnitellaan jäätävän 61 vuoden iässä.
Akavan jäsenet siirtyvät työelämään opintojen vuoksi myöhemmin. Alle 40-vuotiaita pyydettiin vastaamaan, kuinka monta kuukautta on tehnyt töitä viiden vuoden aikana 18-22-vuotiaana. Suurin osa vastanneista oli tehnyt töitä, mutta kuitenkin vain yhteensä keskimäärin 14 kuukautta.
- Tämä kertoo osaltaan sen, kuinka hyvin nuorena saatujen ansioiden merkitys työeläkkeessä olisi kovin vähäinen koulutetuilla ryhmillä, kommentoi Lemmetty tutkimustulosta.
MÄÄRÄAIKAISUUKSISSA EI MUUTOKSIA
Eläkekysymysten ohella tutkimuksessa kysyttiin jäsenten työllistymistä ja palkkoja.
Akavalaisesta työvoimasta 90 prosenttia oli kokopäivätyössä lokakuun viimeisellä viikolla 2001. Osa-aikatyö on melko harvinaista, vastaajista 5 prosenttia ilmoitti tekevänsä työtä osa-aikaisesti.
Kyselyhetkellä 2 prosenttia vastaajista oli työtä vailla. Kahden edellisen vuoden aikana työttömänä oli jossain vaiheessa ollut lähes joka kymmenes vastaaja.
Työvoimaan kuuluvista oli määräaikaisessa tai osa-aikatyössä 18 prosenttia. Kokopäivätyössä olevista määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien osuus oli säilynyt samalla tasolla kuin edellisvuonna, 14 prosentissa. Määräaikaiset palvelussuhteet ovat edelleenkin yleisiä nuorten koulutettujen naisten kohdalla: alle 30-vuotiaista naisista 41 prosenttia on määräaikaisesti palkattuja, samanikäisistä miehistä 21 prosenttia.
NETTOPALKKA NOIN 1800 EUROA
Kokopäivätyössä olevien akavalaisten keskimääräinen bruttopalkka oli 3 100 euroa eli 18 420 markkaa. Bruttopalkka pitää sisällään säännöllisen työajan ansiot, luontaisedut, ylityökorvaukset ja kannustavat palkanerät. Viimeksi mainittu koostuu tulos- ja voittopalkkioista sekä voitonjaossa saaduista rahallisista eristä.
Kannustavia palkkaeriä oli saanut 18 prosenttia kokopäivätyössä olevista keskimäärin 320 euroa kuukautta kohden laskettuna. Yleisimmin eriä maksettiin yksityisissä yrityksissä, joiden palveluksessa olevista 43 prosentille oli maksettu 350 euroa kuukaudessa kannustuslisää.
Tutkimuksessa kysyttiin myös nettopalkkaa, jossa ei kuitenkaan ollut mukana kannustavia palkaneriä. Nettopalkka ennakonpidätyksen ja veronluonteisten maksujen jälkeen oli keskimäärin 1 840 euroa/10 930 markkaa ja sitä vastaava bruttopalkka 3 040 euroa/18 090 markkaa kuukaudessa. Verojen osuus oli 39,6% bruttopalkasta.
