Lehti 18: Liitto toi­mii 18/2009 vsk 64 s. 1700

Aselain uudistamisessa hyvä päämäärä, väärät keinot

Lääkäriliiton mielestä ampuma-aseita koskeva lakimuutos ei tule vähentämään toivotulla tavalla aseisiin liittyviä turvallisuusriskejä. Liiton mielestä nyt ehdotettujen keinojen sijasta olisi etsittävä jokin toimiva ja hyväksyttävissä oleva tapa riskien pienentämiseen.

Heidi Mäenpää

Lakiesityksessä ehdotetaan, että terveydenhuollon ammattihenkilöille säädetään oikeus tehdä poliisille ilmoitus henkilöstä, joka saattaa terveydentilansa puolesta olla sopimaton pitämään hallussaan ampuma-asetta.

Lääkäriliiton näkemyksen mukaan tiedonanto-oikeus kajoaisi lääkärin työn perusarvoihin ja vaarantaisi merkittävästi potilas-lääkärisuhteen luottamuksellisuutta. Potilas-lääkärisuhteen avaamiselle ei ole perusteita myöskään ottaen huomioon ongelman harvinaisuuden ja toimenpiteellä saavutettavan mahdollisen hyödyn.

Lääkäriliitto lausui asiasta sisäasiainministeriölle. Hallituksen esitys ampuma-aselain muuttamiseksi on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuussa.

Potilasasiakirjojen tiedot käyttökelvottomia

Terveydenhuollon ammattihenkilön ilmoitus potilaan mahdollisesta sopimattomuudesta aseen haltijaksi tapahtuisi potilasasiakirjojen ja tapaamisen perusteella.

Lääkäriliiton mukaan potilasasiakirjoihin tallennettava tieto ei ole käyttökelpoista esityksessä kaavailtuun tarkoitukseen, koska säädökset rajoittavat asiakirjojen sisällön vain lääketieteellisen hoidon kannalta riittävään tietoon.

Esityksen perusteella haetaan epäilyksen tasolla olevia hälytysmerkkejä, jotka ovat virallisten asiakirjojen ulkopuolista kirjaamatonta tietoa. Mikäli lääkärit velvoitetaan valvomaan kansalaisten aseenkäyttöä, on heille taattava turvallinen mahdollisuus tallentaa hoitosuhteeseen suoraan liittymätöntä tietoa.

Täsmällisiä säännöksiä aseen hallussapitoon vaikuttavista sairauksista ei annettaisi. Lääkäriliiton mukaan yksilöity luettelo aseturvallisuuden kannalta vaarallisista diagnooseista, oireista ja lääkkeistä olisikin väistämättä keinotekoinen ja mielivaltainen.

Esityksen mukaisena ilmoitusoikeuden käyttö olisi kuitenkin sattumanvaraista ja käytännöt vaihtelisivat lääkäreittäin vaarantaen kansalaisten yhdenvertaisuutta.

Perheen oireilua myös mietittävä

Ilmoitusoikeus koskisi esityksen mukaan vain aseluvan haltijan mahdollista sairautta tai käytöshäiriötä. Jos lakimuutoksella halutaan suojautua aseiden joutumiselta sairaiden tai oireilevien ihmisten käyttöön, Lääkäriliiton mukaan olisi syytä pohtia tarvetta laajentaa ilmoitusoikeus myös luvanhaltijan perheeseen liittyvään oireiluun ja sairastamiseen.

Tämä taas edellyttäisi hyvin laajaa ja rutiinimaista tiettyihin diagnooseihin ja ongelmiin liittyvää ilmoitusmenettelyä, joka ei kuulu terveydenhuollon ydintehtävään eli terveyshyödyn tuottamiseen.

Vaihtoehtona rasti ruutuun

Ilmoitus poliisille sisältäisi lääkärin päätelmän, että potilas ei täytä aseen hallussapidolle asetettuja terveysvaatimuksia sekä mahdollisen ehdotuksen toimenpiteistä terveydentilan tarkemmaksi selvittämiseksi. Lääkäri voisi myös ottaa täysin kielteisen kannan soveltuvuuteen.

Lue myös

Lääkäriliitto ehdottaa vaihtoehtoisena tapana terveystietojen saamiseksi terveydenhuollon ammattihenkilöille velvollisuutta vastata viranomaiskysymykseen. Lääkäri tai muu ammattihenkilö laittaisi rastin yhteen neljästä ruudusta, jotka voisivat olla "ei ole olemassa potilaskertomusasiakirjoja", "aseluvan kannalta merkittävä sairaus tai ongelma", "ei merkintää sairaudesta tai ongelmasta" tai "muita merkittäviä mainintoja, jotka edellyttävät kriittisyyttä".

Tämä edellyttäisi diagnoosikoodien määrittelyä ja kirjaamista sairauskertomuksiin.

Liiton mielestä terveystietojen antamisessa voitaisiin harkita myös aseluvan esteitä arvioivaa poliisilääkärien verkostoa.

Vaikutukset lääkäreiden työmäärään huomioitava

Lääkäriliitto muistuttaa, että olisi aiheellista selvittää ehdotuksen vaikutukset terveydenhuollon ammattihenkilöiden työhön. Nyt työmäärän arviointi ja uuden tehtävän edellyttämä resursointi puuttuvat lakiesityksestä kokonaan. Mahdollisesti lisääntynyt työmäärä olisi huomioitava myös resursoinnissa.

Lakiesityksessä esitetty kolmiportainen seulontamenettely ei täytä lääketieteessä hyviksi ja toimiviksi havaittuja seulontojen laatukriteereitä ja edellytyksiä. Aseisiin liittyvä turvallisuusriski on niin harvinainen ja vaikeasti ennustettava, että luotettavan seulonta- ja tunnistamisprosessin kehittäminen sille tulisi edellyttämään laajaa ja pitkäaikaista kehitystyötä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030