CPME käsitteli tutkintojen tunnustamista EU:ssa

Euroopan lääkäreitä edustava CPME (Comite Permanent des Medecins Europeens, aiemmin CP) otti kokouksessaan Brysselissä kantaa tutkintojen tunnustamisjärjestelmän muuttamiseen EU:ssa ja hyväksyi viimeiset asiakirjat CPME:n telelääketieteen opaskirjaan. Lisäksi mm. terminaalivaiheen potilaiden hoitoa koskeva julkilausuma hyväksyttiin useamman vuoden työskentelyn jälkeen.

CPME kokosi 14.-16.3. lähes sata osallistujaa EU ja ETA-maiden lääkäriliitoista sekä muutamista EU-hakijamaista ja CPME:n liitännäisjärjestöistä pohtimaan Euroopan lääkäreiden kantoja EU:ssa käsiteltävinä oleviin terveyteen vaikuttaviin asioihin. Kokous oli samalla CPME:n uuden puheenjohtajan, Itävallan Reiner Brettenthalerin sekä yleissihteerin, hollantilaisen Lisette Tiddens-Engwirdan, ensimmäinen. Myös CPME:n neljä alakomiteaa, ehkäisevän terveydenhuollon, terveydenhuoltojärjestelmien ja lääketeollisuuden, etiikan ja koulutuksen alakomiteat, aloittivat työskentelyn uudella kokoonpanolla.

Lääkesääntelyä koskevia toimia

CPME:n agendalla olivat edelleen EU:n lääkelainsäädännön muutosehdotukset, joilla pyritään mm. tarjoamaan kolmelle potilasryhmälle - astma-, diabetes- ja HIV/AIDS-potilaille - avoimemmin tietoa näiden sairausryhmien reseptilääkkeistä. Jo nyt potilaat saavat tietoa näistä lääkkeistä Internetin välityksellä maista, jossa lainsäädäntö sallii reseptilääkemainonnan. Mahdollisesti myöhemmin reseptilääkkeiden mainonta sallittaisiin myös laajemmille potilasryhmille. Lääkärit ovat kuitenkin pitäneet ongelmana lääkemainonnan ja lääkeinformaation erottamista toisistaan, ja CPME toimittikin Euroopan komissiolle loppuvuodesta 2001 kielteisen kannanoton tälle lainsäädännön muutokselle. Nyt CPME hyväksyi uuden kannanoton, jolla halutaan saada eurooppalaiset päättäjät määrittämään EU-tasolla lääkeinformaation ja lääkemainonnan ero.

EU on ajamassa myös luonnonlääkkeitä koskevan lainsäädännön harmonisoimista EU-tasolla, sääntelyn ollessa tällä hetkellä yksinomaan kansallista. Ehdotuksen mukaan luonnonlääkkeitä koskeva lainsäädäntö olisi lääkelainsäädäntöä lievempää markkinoille pääsyn osalta, mm. lääkkeen teho ja turvallisuus voitaisiin osoittaa riittävän pitkällä, vähintään 30 vuoden käyttökokemuksella. Lisäksi haluttiin taata luonnonlääkkeiden pakkausinformaation asiallisuus. Direktiiviluonnos on menossa Euroopan parlamentille yhteispäätösmenettelyn mukaisesti ja CPME päätti seurata tilanteen etenemistä.

Potilaiden vapaa liikkuvuus Euroopassa

CPME käsitteli uudelleen kannanottoa koskien potilaiden vapaata liikkuvuutta Euroopassa. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on aiemmin todennut, että potilas on oikeutettu sairausvakuutuskorvauksiin hankkiessaan avohoitopalveluita toisesta jäsenmaasta, vaikka ei olisi hankkinut omalta sairaskassaltaan ennakkolupaa hoidon hankkimiseksi toisesta maasta. Viime vuonna tuomioistuin käsitteli potilaan oikeutta hankkia sairaskassansa kustantamana tai korvauksin sairaalahoitoa toisesta jäsenmaasta ilman ennakkolupaa. Toisessa tapauksessa saatu hoito oli potilaan kotimaassa vasta kokeiluasteella ja sitä annettiin potilasta nuoremmille henkilöille. Toinen potilas puolestaan sai hoitoa, jota ei kotimaassa annettu kyseiseen sairauteen. Kyseenalaista oli, oliko potilas oikeutettu tällaisiin hoitoihin sairaskassansa kustantamana ilman ennakkolupaa, ja minkä järjestelmän mukaan hoito mahdollisesti korvattaisiin. Tuomioistuin totesi, että potilaalla oli oikeus saada hoitoa, joka oli kansainvälisesti tunnettu ja hyväksytty ja mikäli vastaavaa hoitoa ei saa kotimaasta potilaan terveydentilan vaatimassa ajassa.

CPME päätti tutkia, miten lääkärikunta ymmärtää käsitteen kansainvälisesti hyväksytty hoito. Sen sijaan kokous ei päässyt enemmistöpäätökseen suosituksesta, jonka mukaan potilaan tulisi päästä yleislääkärin hoitoon kolmen päivän kuluessa, erikoislääkärin hoitoon kolmen viikon kuluessa ja toimenpiteeseen viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.

Telelääketieteen opaskirja viimeinkin valmiiksi

Kauden 2000-2002 CPME:n puheenjohtajana toimineen Markku Äärimaan aloitteesta CPME alkoi vuosi sitten työstää telelääketieteen opaskirjahanketta. Viime vuosina erilaisin telelääketieteen keinoin annettavien lääkäripalveluiden määrä on lisääntynyt, mutta virtuaalipalveluiden pelisäännöt maan sisällä tai maasta toiseen eivät ole selviä viranomaisille, ammatinharjoittajille eivätkä myöskään potilaille. CPME:n hankeen tavoitteena oli selvittää telelääketieteen lainsäädännöllistä tilaa EU-jäsenmaissa, ja laatia ohjeistot sähköpostin käytölle lääkäri-potilastyöskentelyssä ja lääkäripalveluiden netissä annettavalle mainonnalle EU:n sähköisen kaupan direktiivin mukaisesti.

Hankkeen toteutuksen kuluessa yhteistyötä tehtiin komission tietoyhteiskuntapääosaston telelääketieteeseen erikoistuneen yksikön kanssa.

CPME on julkistanut telelääketieteen eettiset ohjeet vuonna 1997. Viime syksynä hyväksyttiin sähköpostiohjeistot, jotka on esitetty tämän lehden numerossa 7/2002, s. 805-807. Maaliskuun CPME:n kokouksessa hyväksyttiin ohjeet lääkäripalveluiden ilmoittelulle Internetissä. Ohjeilla pyritään takaamaan potilasturvallisuus ja pitämään ilmoittelu asiallisena ja totuudenmukaisena. Lisäksi hyväksyttiin analyysi telelääketieteen lainsäädännöllisestä tilanteesta EU-jäsenmaissa ja analyysin perusteella laaditut suositukset käytännesäännöiksi telelääketieteen harjoittamiselle. Suositukset on annettu niihin tilanteisiin, joita lainsäädäntö ei kata.

CPME painattaa kuluvan vuoden aikana opaskirjan, joka sisältää kaikki edellä luetellut dokumentit. Se jaetaan jäsenjärjestöille, jotta nämä voisivat ohjeistaa lääkärijäseniään toimimaan Euroopan tasolla hyväksyttyjen telelääketieteen pelisääntöjen mukaisesti, sekä myös päättäville viranomaisille jäsenmaissa ja Euroopan tasolla.

Lääkäritutkinnon tunnustamisjärjestelmän muuttuminen

Euroopan komission sisämarkkinoiden pääosasto on parin viimeksi kuluneen vuoden aikana työstänyt sisämarkkinalainsäädännön yksinkertaistamista. Tähän on kuulunut myös tutkintojen tunnustamisjärjestelmän yksinkertaistaminen. Nykyjärjestelmä jakaa tutkinnot ei-säänneltyihin ja säänneltyihin. Viimeksi mainittuihin kuuluu seitsemän ns. vapaisiin ammatteihin kuuluvaa tutkintoa, joista lisäksi seitsemän, pääasiassa terveydenhoitoalan ammattitutkinnon tunnustamisesta on säädetty alakohtaisella ns. sektoridirektiivillä. Monimutkaisesta rakenteesta ja komiteoista on haluttu päästä eroon ja komissio järjesti vuosi sitten konsultaation tunnustamisjärjestelmän muuttamisesta. Joitakin viikkoja sitten komissio julkisti direktiiviehdotuksensa, jossa se oli yhdistänyt kaikki tutkintojen tunnustamisdirektiivit yhteen direktiiviin ja poistanut lähes kaikki neuvoa-antavat komiteat.

Lääkärin ammatti on säännelty ammatti, jota koskee erityinen sektoridirektiivi. Tämä ns. lääkäridirektiivi määrää minimivaatimukset lääkärikoulutuksen pituudelle ja luettelee perus- ja erikoistutkintojen vastaavat nimikkeet eri jäsenmaissa. Lääkärikunta on pitänyt direktiiviä tärkeänä takaamaan minimiedellytykset ammatinharjoittamiselle kaikkialla Unionissa huolimatta siitä, missä jäsenmaassa tutkinto on suoritettu. Direktiivi on koettu erityisen merkityksellisenä EU:n lähitulevaisuudessa tapahtuvan laajentumisen yhteydessä. CPME korosti komissiolle antamassa konsultaatiovastauksessa direktiivin säilyttämisen tärkeyttä, ja lisäksi tarjosi lääkärikunnan apua direktiivin päivittämisessä.

Uusi direktiiviehdotus jättää lukuisia avoimia kysymyksiä lääkärin tutkinnon tunnustamisesta. Esimerkkinä mainittakoon erikoisalojen tunnustaminen. Voimassa oleva direktiivi takaa tunnustamisen niille 17 erikoisalalle, jotka ovat yhteisiä kaikille jäsenmaille, ja kahdessa tai useammassa jäsenmaassa tunnettu erikoisala voidaan tunnustaa automaattisesti näissä maissa. Muut erikoisalat tunnustetaan tapauskohtaisesti. Uusi ehdotus luettelee vain kaikille yhteiset 17 erikoisalaa, joiden tunnustaminen jatkuisi nykyisen käytännön mukaisesti automaattisesti. Muut erikoisalat tunnustettaisiin tapauskohtaisesti, jolloin vaarana olisi lääkärityövoiman liikkuvuuden hankaloituminen.

Terminaalivaiheen hoidosta keskusteltiin kiivaasti

CPME päätti hyväksyä julistuksen terminaalivaiheen potilaiden hoidosta kiivaan keskustelun jälkeen. Dokumentti on ollut ensi kertaa CPME:n käsiteltävänä jo v. 2000, mutta hyväksyminen on tähän asti kaatunut mielipide-eroihin. Nyt hyväksytyssä dokumentissa todettiin, että lääkärin tulee pidättäytyä hoidosta, jonka ei voida odottaa parantavan potilaan terveydentilaa tai elämänlaatua, ja että lääkärin ei tule missään olosuhteissa suorittaa toimenpidettä, jonka tarkoituksena on jouduttaa potilaan kuolemaa.

CPME päätti perustaa työryhmän seuraamaan ja ottamaan kantaa Euroopan vanhustenhuollon tulevaisuudesta. Euroopan komissio on esittänyt dokumentin vanhustenhuollon ja terveyspalveluiden tulevaisuudesta ns. avointa koordinaatiota varten. Tämä tarkoittaa sitä, että Euroopan tasolla määritetään vanhusten sosiaali- ja terveydenhuollon saatavuudelle ja laadulle yhteiset tavoitteet, joiden toteutuksen voivat jäsenmaat itse päättää, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen on jäsenmaiden omaa päätäntäaluetta.

CPME päätti jatkaa työskentelyään lääkäriasiantuntijan saamiseksi Euroopan elintarvikevirastoon sekä varmistamaan viraston toiminnan puolueettomuutta että ns. läpinäkyvyyttä. Elintarvikeviraston lopullinen sijoituspaikka ei ole vielä selvillä, ja tilapäinen toiminta aloitetaan Brysselissä kevään kuluessa.