Lääkäriliitto kannattaa Diabetesliiton aloitetta lipidilääkkeiden lisäämisestä diabetespotilaiden korvattaviin lääkkeisiin alemman erityiskorvausluokan mukaisina. Lääkkeiden paremmalla korvaamisella kannustetaan potilaita ongelmansa kokonaishoitoon.

- Diabetesta ei tule hoitaa pelkkänä sokeriaineenvaihdunnan häiriönä vaan kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon kaikki sydän- ja verisuonitautien riskitekijät: sokerin, verenpaineen, ylipainon ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt. 80 prosentilla kakkostyypin diabetesta sairastavista on nämä riskitekijät sisältävä metabolinen oireyhtymä, diabetesprofessori

Tero Kangas

Diabetesliiton mukaan on kiistattomasti osoitettu, että elämäntapahoidon ohella kolesterolilääkitys statiiniryhmän lääkkeellä estää tehokkaasti diabeetikoiden sydän- ja verisuonisairastuvuutta ja kuolleisuutta. Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat 85 prosenttia kakkostyypin diabeetikoiden kuolemista.

- Diabetesta sairastavilla on yhtä suuri riski kuolla ensimmäiseen sydäninfarktiin kuin ei-diabeetikolla toiseen. Tämä ei tunnu riittävän syyksi siihen, että diabeetikoita pitäisi hoitaa ennalta ehkäisevästi. Kelan mukaan pitää ensin sairastua infarktiin ennen kuin statiinilääkkeet korvataan, Kangas sanoo.

Ennalta ehkäisy halvinta hoitoa

Tällä hetkellä Kelan korvausperusteet myöntävät jo kroonista sepelvaltimotautia sairastavien erityisaseman rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoidossa.

- Lipidilääkkeet ovat jo erityiskorvattavia niille diabeetikoille, joilla on todettu sepelvaltimotauti. Monilla diabeetikoilla tauti on kuitenkin olemassa oireettomana. Olisi tärkeää ja järkevää hoitaa sitä aktiivisesti jo ennen kuin tulee manifestaatio. Ennalta ehkäisevä hoito tulee myös taloudellisesti halvemmaksi kuin infarktin tai aivohalvauksen hoito, Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka muistuttaa.

Nykyään diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät Diabetesliiton mukaan 15 prosenttia koko terveydenhuollon menoista ja vähintään kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien komplikaatioiden hoidosta.

Ilanne-Parikan mukaan yhtenä esteenä erityiskorvattavuudelle aiemmin ollut selkeiden hoitosuositusten puute on nyt korjattu: vuonna 2007 valmistui diabeteksen käypä hoito -suositus.

Parasta mahdollista kokonaisterveyshyötyä

Myös Lääkkeiden hintalautakunta (Hila) kannatti marraskuussa antamassaan lausunnossa diabetekseen liittyvän rasva-aineenvaihdunnan häiriön lääkityksen korvaustason korottamista alempaan erityiskorvausluokkaan. Lisäksi Hila ehdotti, että oraalisin lääkkein hoidettavan diabeteksen lääkkeet korvattaisiin jatkossa alemman erityiskorvausluokan mukaisesti.

Lääkäriliiton näkemyksen mukaan korvaustason alentamisesta seuraavat terveyshaitat olisi arvioitava mahdollisia suotuisia kannustinvaikutuksia suuremmiksi.

- Lääkekorvausmenojen osalta ehdotus lienee kustannusneutraali, mutta korvausvaroja toisin kohdistamalla on saatavissa merkittäviä säästöjä diabeteksen ja sen verisuonikomplikaatioiden hoidossa ja niistä aiheutuvissa toimintakyvyttömyysmenoissa. Lääkäriliiton intressissä on terveysmenoilla saavutettavan toiminnallisen ja taloudellisen kokonaisterveyshyödyn maksimointi, Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen sanoo.

- Hilan esityksellä toki luotaisiin lisäkannuste insuliinihoidon aloittamiseen aikuisdiabeteksessakin oikea-aikaisesti - pistämisen pelot kun ovat houkutelleet potilaita sinnittelemään pelkällä tablettilääkityksellä pitkälle sen optimaalisen käyttökauden ohi. Kannuste kuitenkin rakentuisi varhaisten komplikaatioiden kehittymisen hinnalla, mikä ei ole tarkoituksenmukaista ja sisältää riskin sosiaalisen eriarvoisuuden kasvusta. Omavastuu toki muistuttaa osaltaan, että kyseessä on myös elämäntapoihin sekä liikunta- ja ravintotottumuksiin kytkeytyvä ongelma ja kannustanee kohtuudella niiden parantamiseen, Ihalainen sanoo.