Aloite paperireseptin säilyttämisestä jatkossakin herätti keskustelua syksyn valtuuskunnassa.

Valtuuskunnan jäsen Tuija Tallila on huolissaan ammatinharjoittajien ja pienten lääkäriyritysten kustannuksista e-reseptiin siirryttäessä.

- Monet kollegat arvioivat joutuvansa lopettamaan vastaanottonsa ennenaikaisesti, sillä potilastietojärjestelmän investointi- ja auditointikulut ovat kohtuuttomia, hän sanoo.

Yksityisten lääkäriasemien on siirryttävä e-reseptiin huhtikuuhun mennessä. Itsenäisten ammatinharjoittajien, eläkeläisten ja vapaa-ajallaan reseptejä kirjoittavien lääkärien on siirryttävä pääsääntöisesti e-reseptien käyttöön vuonna 2016, jos STM:n valmistelema lakiuudistus toteutuu.

- Jos reseptinmääräysmahdollisuus liittyy vain työpaikkaan, rajoitetaan voimakkaasti ammattioikeuksia. Myöskään tutkimus- ja hoitovapailla olevilla tai eläkeläisillä ei silloin olisi mahdollisuutta kirjoittaa reseptejä.

Pitkään järjestötoiminnassa mukana ollut Tallila on saanut lukuisia yhteydenottoja kollegoilta. Keskustelua paperireseptin säilyttämisestä muutenkin kuin varajärjestelmänä on käyty kahvipöytien lisäksi edunvalvontajaoksissa, paikallisosastojen kokouksissa ja FiMnet-keskustelutauluilla. Sitä vaaditaan myös nettiaddressissa.

- Anestesiologina en juurikaan kirjoita reseptejä, mutta kentällä on nyt paljon hämmennystä siitä, mikä on liiton kanta paperireseptin jatkoon, Tallila summasi.

Liitto vaikuttamassa monin tavoin

Lääkäriliiton varapuheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju muistutti hallituksen vastauksessa liiton olevan vahvasti vaikuttamassa e-reseptiä koskevan lain uudistukseen.

- Liitto on ollut aktiivisesti yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön ja tuonut esiin kantojaan. E-reseptistä ja liiton näkemyksistä on kerrottu paljon Lääkärilehdessä ja liiton verkkosivuilla. Valmistelusta on kerrottu niin paljon kuin on mahdollista.

Liiton tavoitteena on saada jatkoaikaa pienten yksityisten toimijoiden velvollisuuteen liittyä e-reseptijärjestelmään. Liiton mielestä lääkärikuntaa ei voida velvoittaa e-reseptin käyttöön ennen kuin kevytversio on valmis.

- E-resepti kuuluu nykyaikaan, sitä emme voi vastustaa. Lääkärillä täytyy säilyä jatkossakin reseptin määräämisoikeus työpaikasta tai iästä huolimatta, Parkkila-Harju korosti.

Tallila nosti esiin myös e-reseptin vaikutukset potilaan asemaan.

- Hoidan myös kroonisia kipupotilaita, joista osa ei halua, että esimerkiksi työterveyshuolto näkisi heidän reseptinsä. Miten potilaan aseman käy, jos e-reseptistä ei voi jatkossa kieltäytyä?

Parkkila-Harju kertoi, että jatkossa potilaalla on silti oikeus salata reseptitietojaan muilta terveydenhuollon ammattilaisilta. Salaukset puretaan apteekissa.

PuhTi-palvelusta neuvotteluja

Aloitteessa pohdittiin myös puhelinreseptien jatkon ja PuhTi-palvelun tulevaisuutta.

- Liiton kanta on, että puhelinreseptin käytön tulee olla mahdollinen keino määrätä muita kuin PKV-lääkkeitä, jos lääkäri ei ole tietojärjestelmän ulottuvilla. PuhTi kattaa tällä hetkellä vain puhelimitse määrätyt reseptit, mutta järjestelmän uudistamisesta neuvotellaan, Parkkila-Harju kertoi.

Tallilan aloitteessa kysyttiin myös e-reseptin selainpohjaisten järjestelmien aikataulua.

- Tietojärjestelmätoimittajat ovat nyt viemässä ohjelmia Kanta-testaukseen. Olemme kuitenkin huolissamme järjestelmien kustannuksista, sillä ensimmäiset ilmoitetut summat ovat olleet isoja, Parkkila-Harju kertoi valtuuskunnalle.