Eläketurva vuoden 2005 alusta

Eläkejärjestelmään on tulossa perustavaa laatua olevia muutoksia 1.1.2005 lukien - ehkä suurimpia sitten työeläkelain voimaantulon vuonna 1962.

Suomen lakisääteisessä eläkejärjestelmässä työstä ansaittava työeläke on merkitykseltään kasvanut asumiseen perustuvan kansaneläkkeen ohi ja kehitys jatkuu samansuuntaisena. Eläketurvan nyt sovitut muutokset tehdään työeläkejärjestelmään, ja kansaneläkejärjestelmä mukautuu niihin tarvittavissa määrin. Ikärajojen muutokset vaikuttavat välillisesti myös tulevaisuuden lisäeläkkeisiin, ryhmäeläkejärjestelyihin ja yksilölliseen eläkevakuuttamiseen.

Muutoksia on tulossa lakisääteiseen eläkeikään, eläkkeen karttumasäännöksiin sekä työansioiden että eläkkeeseen hyväksyttävien muiden kuin varsinaisen työssäoloajan ansioiden osalta, maksussa olevien eläkkeiden indeksikorotuksiin ja eläkkeeseen laskettavien ansioiden ostovoiman säilymiseen ansaintahetkestä eläkkeellesiirtymiseen. Palkansaajan työeläkemaksussa tapahtuu muutos karttumaprosentin muuttuessa 53 ikävuoden täyttämisen jälkeen. Eläkejärjestelmään on sovittu myös otettavan tuontitavaraa lännestä: jatkossa myös meillä Ruotsin tapaan eläkkeen alkumäärää alennetaan, jos elinikä ja eläkkeellä oloaika edelleen jatkavat kasvuaan. Marraskuun 2001 sopimuksesta ovat jo toteutuneet lainmuutokset, joiden mukaan yksilöllinen varhaiseläke eläkelajina poistuu, osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee kahdella vuodella ja työttömyyseläke poistuu pitkähkön siirtymäajan jälkeen.

Voimaantulo

Työeläkkeen määrä lasketaan vuoden 2004 jälkeiseltä ajalta työeläkevakuutuksen alaisen vuosityöansion ja karttumaprosentin kautta. Erillinen eläkepalkka käsitteenä lakkaa, eikä työsuhdeaikaa enää rekisteröidä eläkkeen määräämiseksi. Nykyisen lainsäädännön mukainen eläkkeen euromäärä lasketaan muutoshetkellä eli siitä muodostetaan niin sanottu vapaakirja. Tulevaisuuden eläke muodostuu edellä mainitun vapaakirjan ja 1.1.2005 alusta uuden säännön mukaan karttuneen eläkeoikeuden summasta. Työeläkkeen määrää ei enää rajoiteta yhteensovituksella.

Karttumasäännöt

Eläkettä karttuu tulevaisuudessa 18-52-vuotiailla 1,5 % vuosiansiosta, 53-62-vuotiailla 1,9 % ja 63-67-vuotiailla 4,5 %. Eläkkeeseen hyväksyttäviltä palkattomilta ansiosidonnaisilta etuuskausilta karttuma on aina 1,5 % etuusperusteesta iästä riippumatta. Äitiyspäivärahakaudelta (vast.) etuusperuste on koko päivärahan perusteena oleva palkka, ansiosidonnaiselta työttömyyspäivärahakaudelta ja vuorotteluvapaan ajalta 75 % ja muiden hyväksyttyjen ansiosidonnaisten kausien ajalta 65 %. Tutkintoon johtavalta opintoajalta, enintään kuitenkin 5 vuodelta, ja alle 3-vuotiaan lapsen kotihoitoajalta kertyy verorahoin kustannettavaa eläkkeenosaa noin 500 euron kuukausituloa vastaavasti.

Tulevan ajan eläkkeenosa

Nykyistä tulevan ajan eläkkeenosan määräytymistä työkyvyttömyyseläkkeissä pidetään sattumanvaraisuutensa johdosta huonona. Jatkossa tulevan ajan eläkkeenosa liitetään kaikkiin työkyvyttömyyseläkkeisiin edellyttäen kuitenkin, että henkilöllä on 10 viimeisen vuoden aikana vähintään 12 000 euron kokonaispalkkakertymä. Tulevan ajan eläkkeenosan suuruus määräytyy eläketapahtumaa edeltävän viiden vuoden keskipalkan perusteella. Ellei viittä vuotta vielä ole henkilön nuoresta iästä johtuen, lasketaan keskipalkka tältä lyhyemmältä ajalta. Tulevan ajan eläkkeeseen mahdollisesti sisältyvien palkattomien ansiosidonnaisten kausien ajalta laskentaan hyväksytään koko etuuden perusteena oleva ansio palkattoman kauden syystä riippumatta. Työmarkkinatukikaudesta ja työttömyyspäivärahan peruspäivärahakaudesta hyväksytään tulevan ajan eläkkeenosan laskennassa 1 000 euroa kuukaudessa.

Eläkeikä

Uudistuksen jälkeen 63 vuotta on se eläkeikä, jonka täytettyään henkilö voi siirtyä karttuneen eläkeoikeuden mukaiselle vanhuuseläkkeelle. Varhentamismahdollisuus supistuu voimakkaasti ja koskee jatkossa vain ikäaluetta 62-63. Varhennusvähennys on jatkossa 0,6 % varhennettua kuukautta kohti; tämän verran pienemmäksi eläke jää pysyvästi pienemmäksi, kun sen ottaa ulos ennen 63 vuoden täyttämistä. Jos muutoksen voimaantulohetkellä 60 vuotta täyttänyt henkilö kuuluu työnantajan järjestämään ryhmäeläkejärjestelyyn, jossa varhennusikä on alle 62 vuotta, saa hän varhentaa muutoksen jälkeenkin eläkkeensä 60 vuoteen saakka.

Lisäeläkkeiden verovähennykset

Lisäeläkkeiden verotuskohtelusta tulevaisuudessa ei vielä ole tietoa, se on yleensä ollut kytköksissä lakisääteisen työeläkevakuutuksen varhennusmahdollisuuteen. Ainakin edelliset muutokset verovähennysoikeudessa toteutettiin vain sellaisiin järjestelyihin, jotka aloitettiin uusien sääntöjen tiedossa ollessa. Vanhat järjestelyt luultavasti voivat jatkua ennallaan.

Indeksisuoja

Voimaantulovaiheessa muodostettuja vapaakirjoja sekä uuden järjestelmän mukaisia vuosityöansioita korotetaan palkkakertoimella, joka ottaa huomioon 80 % ansiotasoindeksin ja 20 % kuluttajahintaindeksin muutoksesta. Maksussa olevia eläkkeitä korotetaan indeksillä, jossa tekijät ovat toisinpäin, eli kuten nykyisessä yli 65-vuotiaiden TEL-indeksissä.

Palkansaajan työeläkemaksu

Palkansaajan omaa kustannusta työeläkkeen rahoituksesta nostetaan kertomalla palkansaajan työeläkemaksu suhdeluvulla 19/15 korotetun karttuman alkaessa 53 vuoden iästä lukien. Palkansaajan maksu vähennetään edelleen palkasta ennen eläkkeen määräämistä.

Elinaikakerroin

Uutena elementtinä otetaan käyttöön elinaikakerroin, joka ottaa huomioon vuodesta 2009 lukien elinajan odotteen mahdollisen kasvun. Jokaiselle ikäluokalle määrätään sinä vuonna, jona se täyttää 62 vuotta, kerroin, joka ikäluokan elinajan ennusteen kasvaessa on pienempi kuin yksi. Tällä kertoimella muutetaan eläkkeen alkumäärää. Kerroin on sama eläkkeelle siirtymisiästä riippumatta. Tähän yksityiskohtaan liittynee perustuslaillisia kysymyksiä ansaitun eläkeoikeuden omaisuudensuojan olemassaolosta.

Suojasäännös

Jos henkilö pysyy siinä työsuhteessa, jossa hän on muutoksen voimaantulon hetkellä eläkkeelle siirtymiseensä saakka, lasketaan hänen eläkkeensä sekä nykyisten sääntöjen että uusien sääntöjen mukaan, ja suurempi eläke maksetaan. Suojasäännös on voimassa 31.12.2011 saakka. Jos siirtyy palvelussuhteesta toiseen, poistuu samalla suoja. Kuntasektorilla on perinteisesti työnantajana pidetty jäsenyhteisöä, eikä siirtyminen välittömästi toiseen saman jäsenyhteisön tehtävään ole katkaissut palvelussuhdetta. Todettakoon tässäkin, että kunnan ja valtion osalta ratkaisu on vielä auki.

Lakien yhdistäminen

Eläkkeen määräytymistä koskevien sääntöjen yhdenmukaistaminen mahdollistaa TEL:n, LEL:n ja TaEL:n kirjoittamisen yhdeksi laiksi. Tämä johtaa myös tulevaisuudessa siihen, että LEL-työeläkekassa ja ETEK-kassa menettävät monopoliasemansa. Lakien yhdistämisen jälkeen kaikki työeläkelaitokset saavat järjestää työeläkevakuutuksen riippumatta henkilön toimiasemasta, työalasta, työsuhteen kestosta tai ansioiden määrästä. LEL-työeläkekassan tiedetään jo pyrkivän muuntautumaan keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi.

Julkisen sektorin tilanne

Edellä oleva koskee välittömästi vain yksityisen työnantajasektorin työeläkkeen määräytymistä. Julkinen sektori saa neuvotella omanlaisensa ratkaisun. Se, missä määrin ne tosiasiassa voivat toimia eri säännöin jää neuvoteltavaksi tulevaisuudessa. Akava tai Akava-JS on mukana julkisen sektorin jatkoneuvotteluissa yksityisen sektorin hylkäävästä kannastaan riippumatta. Se onkin välttämätöntä, että voidaan turvata koulutettujen ryhmien aseman huomioon ottaminen kunnan ja valtion eläkkeitä muutettaessa. Lääkäreiden kannalta vaikutuskanava eläkeasioissa on edelleen Akava ja Akava-JS. Oltiinpa Akavan hylkäämästä mallista mitä mieltä tahansa, saattaa vaatia ponnistelua esimerkiksi kuntasektorilla saada toteutettua Puron työryhmän ratkaisu sellaisenaan.

Muita asioita

Lakisääteistä yrittäjäeläkevakuutusta ei ole ratkaisussa muutettu, ei myöskään maatalousyrittäjien eläkeasioita. Eläkkeen laskentaan sovitut muutokset eivät ole ongelmallisia yrittäjien eläketurvan kannalta. Niin ikään merimiesten eläkkeet puuttuvat tästä kokonaisuudesta. Kaikkia edellä mainittuja yhdistää se, että niiden rahoitusratkaisut poikkeavat työeläkelain vastaavista. Ainakin yrittäjien eläkelakiin tulee kuitenkin muutoksia, jotka johtuvat tehdystä palkansaajia koskevasta ratkaisusta.