Suomen Lääkäriliiton hallitus päätti kokouksessaan 22.2.2001 perustaa ensihoidon erityispätevyyden. Erityispätevyyden tarvetta perustellaan sillä, että lääketieteen perusopetuksen ja erikoistumisen aikainen koulutus ei anna riittäviä valmiuksia ensihoitotehtävien ja -tilanteiden menestykselliseen hoitamiseen. Erityispätevyystoimikunta voi hakemuksesta esittää kolmen vuoden siirtymäaikana ensihoidon erityispätevyyttä tietyille erikoislääkäreille.

Ensihoito (engl. emergency medicine) on monessa maassa lääketieteen erikoisala. Alan piiriin kuuluu kriittisesti sairaan tai loukkaantuneen potilaan ensihoito, joka tyypillisesti tapahtuu sairaalan ulkopuolella, kuljetus sairaalaan sekä ensihoito sairaalan sisällä. Suomessa lääkärien sairaalan ulkopuolella antama ensihoito on kehittynyt voimakkaasti sitten Helsingin lääkäriambulanssin alkuaikojen, vuoden 1971. Vaikka helikoptereita käytettiin jo 1970-80-luvuilla pääasiassa meripelastustehtävissä, huomattava suomalainen virstanpylväs lääkäriensihoidon alueella oli kuitenkin lääkärihelikopteritoiminnan käynnistyminen pääkaupunkiseudulla vuonna 1992. Luonnollisesti nämä toiminnat ovat kehittyneet nopeimmin ja tehokkaimmin tiheään asutussa Etelä-Suomessa.

Lääketieteen kehityksen ansiosta monet aikaisemmin vain sairaalan päivystyspoliklinikoilla, tapaturma-asemilla ja teho-osastoilla annetut hoidot ovat nykypäivänä rutiinia lääkärijohtoisissa ensihoitoyksiköissä. Myös ambulanssien ensihoitajien lääketieteellinen tietotaso ja toimintavalmius ovat kehittyneet järjestelmissä, joissa ensihoitolääkäri ei ole mukana hälytystehtävissä, ja parhaimman hoitotuloksen takuu on tiivis yhteistyö (koulutus, konsultaatiot, ohjeistus, harjoittelu) ensihoidosta vastaavien lääkäreiden kanssa.

Ensihoidon erityispätevyys - jatkokoulutus monelle erikoisalalle

Kaikkien lääkäreiden pitäisi periaatteessa osata elvyttää ja antaa kriitisesti sairaalle potilaalle ensihoitoa.

Koulutus lääketieteen perusopetuksen ja erikoistumisen aikana ei kuitenkaan anna riittäviä valmiuksia suoriutua menestyksellisesti niistä moninaisista ensihoitotehtävistä ja -tilanteista, joihin lääkäri saattaa yllättäenkin joutua niin sairaalan ulko- kuin sisäpuolella ja joista hän joutuu ottamaan vastuun. Näin ollen, parhaimmat lopputulokset ensihoidosta saadaan kun sekä ensihoitolääkärit että ensihoitajat ovat erikoiskoulutettuja, ja kun hälytys- ja toimintajärjestelmä toimii moitteettomasti.

Suomen Lääkäriliiton hallitus päätti kokouksessaan 22.2.2001 perustaa ensihoidon erityispätevyyden. Ensihoidon erityispätevyyteen tähtäävä koulutus on tarkoitettu Suomen Lääkäriliiton jäsenille, joilla on anestesiologian (tai anestesiologian ja tehohoidon), kirurgian (tai kirurgiaan kuuluvan erikoisalan), lastentautien (tai lastentauteihin kuuluvan erikoisalan), ortopedian ja traumatologian, sisätautien (tai sisätauteihin kuuluvan erikoisalan) tai yleislääketieteen erikoislääkärin oikeudet. Edellytyksenä erityispätevyyden saamiselle on erikoislääkäritutkinnon lisäksi hyväksytysti suoritettu ensihoidon koulutusohjelma ja kuulustelu.

Ensihoidon erityispätevyystoimikunta nimeää kouluttajat ja koulutusoikeudet, hyväksyy koulutettavan palvelut ja tarvittaessa antaa suosituksia palvelujen täydentämistavoista koulutettavaa itseään kuullen (tämän niin halutessa henkilökohtaisesti), valvoo koulutusta, järjestää kuulustelun, valitsee kuulusteluun tulevan kirjallisuuden, määrää kuulustelijat ja tekee Suomen Lääkäriliitolle esityksen erityispätevyyden myöntämiseksi.

Erityispätevyystoimikuntaan kuuluvat professori Per Rosenberg (toimikunnan puheenjohtaja, anestesiologia ja tehohoito, HY), Tom Silfvast (toimikunnan sihteeri, tehohoito, HUS), Matti Halinen (sisätaudit, KYS), Ari Leppäniemi (kirurgia, HUS), Mikko Remes (lastentaudit, OYS), Ilkka Tulikoura (ortopedia ja traumatologia, HUS), Arno Vuori (anestesiologia ja tehohoito, Raision sairaala ja TYKS), Urpo Hautala (yleislääketiede, Hämeenkyrö).

Erityispätevyystoimikunta voi hakemuksesta esittää kolmen vuoden siirtymäaikana (22.2.2001-22.2. 2004) ensihoidon erityispätevyyttä sellaisille erikoislääkäreille, jotka ovat toimineet vähintään kolme vuotta pääasiassa lääkärijohtoisessa ensihoito-organisaatiossa (lääkäriambulanssissa), tai jotka kolmen vuoden aikana ovat toimineet sekä lääkärijohtoisessa ensihoito-organisaatiossa että päivystyspoliklinikkatyössä, teho-osastotyössä tai pelastusorganisaatiotyössä, kuitenkin niin, että kliinistä sairaalan ulkopuolella tapahtuvaa työtä on vähintään 6 kuukautta, ja joiden erityispätevyystoimikunta arvioi saavuttaneen koulutusohjeiden mukaiset teoreettiset tiedot sekä kliiniset taidot.

Yliopistosairaalassa tai keskussairaalassa toimiva päivystysalueyksikkö tai teho-osasto voi hakea erityispätevyystoimikunnalta koulutusoikeutta. Koulutuspaikaksi voidaan myös hyväksyä sairaalan ulkopuolella toimiva lääkärijohtoinen ambulanssiorganisaatio, jonka koulutus toteutuu yhteistyössä sairaanhoitopiirin tai yliopistollisen sairaalan kanssa. Koulutuksesta vastaavalla lääkärillä tulee olla ensihoidon erityispätevyys ja koulutuspaikan tulee esittää erityispätevyystoimikunnalle antamansa koulutuksen yksityiskohtainen sisältö.

Erityispätevyyskoulutuksen tavoitteet

Ensihoidon erityispätevyyskoulutuksen tavoitteena on, että erikoislääkäri sen suoritettuaan:

- on perehtynyt sairaalassa ja sen ulkopuolella tapahtuvan ensihoidon teoreettiseen tietoon ja organisaatioon,

- kykenee itsenäisesti tutkimaan ensihoito- ja hätätilapotilaita halliten riittävän laajasti sekä vuorovaikutuksen potilaan kanssa että erotusdiagnostiikan, pohjauten kliiniseen tutkimukseen sekä tarkoituksenmukaiseen lisätutkimusmetodien ja konsultaatioiden käyttöön,

- kykenee suunnittelemaan hoidon kokonaisuuden tuntien eri hoitomuotojen mahdollisuudet, rajoitukset ja komplikaatiot,

- pystyy toimimaan ensi- ja hätätilahoidon asiantuntijana,

- kykenee ensi- ja hätätilahoidon kehittämis- , opetus- ja tutkimustyöhön.

Koulutus

Koulutettava voi aloittaa ensihoidon erityispätevyyskoulutuksen erikoislääkäritutkinnon suoritettuaan. Koulutus koostuu sekä teoreettisesta että käytännöllisestä osasta, jotka molemmat jakaantuvat vielä yleiseen ensihoidon koulutusohjelmaan sekä oman erikoisalan aihepiiriin liittyvään koulutukseen.

Käytännön koulutuksen kesto on 2 vuotta koulutusoikeudet saaneissa yksiköissä kuitenkin niin, että yliopisto- ja keskussairaaloissa annettua koulutusta on vähintään 6 kuukautta ja lääkäriambulanssi- tai lääkinnällisessä pelastustoimintaorganisaatiossa (kenttätyössä) annettua koulutusta on vähintään 6 kuukautta. Kliinisestä palvelusta vähintään 6 kuukautta tulee suorittaa anestesiologian ja tehohoidon alalla (yliopisto, keskus- tai aluesairaaloissa).

Erityispätevyystoimikunta voi harkintansa mukaan hyväksyä koulutukseen kelpaavaksi korkeintaan yhden vuoden työskentelyn lääkinnällisessä pelastustoimintaorganisaatiossa ulkomailla ja korkeintaan 6 kuukautta kestävän ensihoidon aihepiiriin kuuluvan tutkimustyön.

Käytännön koulutusjaksojen on oltava niin monipuolisia, että koulutettava saa valmiudet tunnistaa ja hoitaa erilaisia hätätilapotilaita ja tilanteita. Koulutettavan tulee perehtyä myös muiden ensihoidon erityispätevyyden piiriin kuuluvien erikoisalojen ensihoitopotilaisiin ja hätätilanteisiin, sekä muihinkin erikoisaloihin kuuluviin tyypillisiin vastaaviin potilastapauksiin. Koulutettavan pitää oppia tuntemaan kyseisten alojen hoitomuotojen mahdollisuudet ja rajoitukset. Koulutuksen aikana pitää tutkia ja hoitaa ainakin 200 ensihoito ja/tai hätätilapotilasta, joista ainakin 60:n tulisi olla sairaalalaitosten ulkopuolisia ensihoito- ja/tai hätätilapotilaita. Tutkitut ja hoidetut potilaat kirjataan erityiseen lokikirjaan, jonka kouluttaja hyväksyy.

Koulutettavan tulee hankkia teoreettista koulutusta (sisältää myös kurssimuotoista käytännönläheistä ensihoito- ja hätätilapotilasopetusta) yhteensä 100 tuntia, joka jakautuu eri erikoisalojen yhteiseksi koulutukseksi (50 tuntia, yleinen osa) ja oman spesialiteetin mukaiseksi erityiskoulutukseksi (50 tuntia, erityisosa). Tätä koulutusta voi hankkia sekä koti- että ulkomaisissa koulutustilaisuuksissa. Erityispätevyystoimikunta arvioi, mitä koulutuksia voidaan hyväksyä ensihoidon erityispätevyyden kurssimuotoiseksi koulutukseksi.

Erityispätevyystoimikunta järjestää vuosittain (tarvittaessa kahdesti vuodessa) valtakunnallisen kuulustelun. Erityispätevyystoimikunta nimeää kuulustelijat. Erikoislääkäri voi osallistua kuulusteluun suoritettuaan erityispätevyyteen kuuluvan palvelun tai viimeisen pätevöitymisvuotensa aikana. Kuulustelussa vaadittava kirjallisuus on osittain kaikille yhteinen ja lisäksi kaikilla erityispätevyyden piiriin kuuluvilla erikoisaloilla on omaan alaansa liittyvää kuulusteltavaa kirjallisuutta.

Kaikille yhteinen kirjallisuus:

Kirjat (viimeisimmät painokset)

- Emergency Care in the Streets, 5. painos (toim. Caroline NL), Little, Brown & Co., Boston 1995.

- Emergency Medicine. Concepts and Clinical Practice, 4. painos (Rosen P, Brakin R), Mosby, St.Louis 1998 (soveltuvin osin).

- Cardiac Arrest - Resuscitation of the Arrested Heart (toim. Weil M, Tang WB), W.B.Saunders, Philadelphia 1999.

- Poisoning & Drug Overdose, San Francisco Bay Area Regional Poison Control Center (toim. Olsson KR), (Lange Clinical Manual), Lange, East Norwalk, 1994.

- Trauma (toim. Moore EE, Mattox KL, Feliciano DV), Appleton & Lange, East Norwalk, 1991.

- Kustannus Oy Duodecimin kirjat:

- Meilahden akuuttihoito-opas

- Anestesiologia ja tehohoito (soveltuvin osin)

- Kardiologia (soveltuvin osin)

- Kirurgia (soveltuvin osin)

Supplementti

- Guidelines 2000 for Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care. International consensus on science. Circulation 2000;102 (no. 8).

Lehdet (3 viimeisintä vuosikertaa)

- Annals of Emergency Medicine

- Duodecim (aihepiiriin liittyvät teemanumerot ja artikkelit)

- Injury

- Intensive Care Medicine (aihepiiriin liittyvät kirjoitukset)

- Pediatric Emergency Care

- Resuscitation

Hakemuslomakkeet ja lisätiedot

Hakemuslomakkeita ja hakuohjeita saa koulutussihteeri Ulla Anttilalta Suomen Lääkäriliitosta, puh. (09) 393 091, sähköposti ulla.anttila@ fimnet.fi tai erityispätevyystoimikunnan sihteeriltä Tom Silfvastilta (Anestesiogian ja tehohoidon klinikka, Meilahden sairaala, 00029 HUS, puh. (09) 4711, sähköposti: tom.silfvast@hus.fi). Asianmukaisesti täytetyt hakemukset toimitetaan erityispätevyystoimikunnan sihteerille. Toimikunnan ensimmäisessä kokouksessa käsiteltävien hakemusten tulee olla erityispätevyystoimikunnan sihteerillä 31.5.2001 mennessä.

Lisätietoja ensihoidon erityispätevyyskoulutuksesta saa erityispätevyystoimikunnan sihteeriltä sekä puheenjohtajalta (Per Rosenberg, Helsingin yliopisto, kliininen laitos/ anestesiologian yksikkö, Meilahden sairaala, PL 22, 00014 Helsingin yliopisto, p. (09) 471 72510, sähköposti: per.rosenberg@helsinki.fi).