Ensihoitolääketieteen erityispätevyys - tärkeä väylä ammatilliselle jatkokoulutukselle

Suomen Lääkäriliitto perusti monialaisen ensihoitolääketieteen erityspätevyyden helmikuussa 2001 alan koulutuksen edistämiseksi. Siirtymäkauden jälkeen erityispätevyyskoulutus toteutuu koulutusohjelmien mukaisesti pääosin koulutusoikeudet saaneissa yksiköissä. Suurin osa erityispätevyyden jo saaneista on anestesiologian erikoislääkäreitä, mutta myös muiden alojen erikoislääkäreitä pyritään kannustamaan koulutukseen.

Suomen Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä perustettiin vuonna 1993 kannustamaan lisäpätevöitymiseen. Aluksi erityispätevyyden vaatimukset määrittelivät pääosin entisten ja osin uudempienkin ns. suppeiden erikoislääketieteen alat. Näistä hyvin rajoitetuista - osin liiankin suppeista - erityispätevyyden aloista on sittemmin luovuttu, ja Lääkäriliiton koulutusvaliokuntakin kannustaa nykyään perustamaan sellaisia erityispätevyysaloja, jotka olisivat monen erikoisalan yhteisiä. Yksi tällainen moneen erikoisalaan liittyvä erityispätevyysala on ensihoitolääketiede (ensihoito), joka perustettiin virallisesti helmikuussa 2001 (1). Alusta alkaen mukana olivat erikoisalayhdistystensä välityksellä anestesiologian ja tehohoidon, kirurgian (muidenkin kuin ortopedian ja traumatologian), lastentautien ja sisätautien eräiden erikoisalojen ja yleislääketieteen erikoislääkärit. Myös muun erikoisalan erikoislääkärille voidaan erityispätevyys myöntää, mikäli hänen kokemuksensa, toimintansa ja koulutuksensa täyttävät ensihoitolääketieteen erityispätevyyden vaatimukset.

ERITYISPÄTEVYYDEN MYÖNTÄMINEN

Elokuuhun 2005 mennessä ensihoidon erityispätevyyksiä on myönnetty yhteensä 58 lääkärille (taulukko 1), pääosin kolmen vuoden siirtymäkauden aikana. Pätevyyden saajista 83 % on anestesiologian erikoislääkäreitä.

Ensihoitolääketieteen erityispätevyystoimikuntaan kuuluvat professori Per Rosenberg (puheenjohtaja, anestesiologia, HY), Tom Silfvast (sihteeri, ensihoitolääketiede, tehohoitolääketiede, HYKS/HUS), Eija Vaula (SatKS), Urpo Hautala (yleislääketiede, Tampereen kaupunginsairaala), Lauri Handolin (ortopedia ja traumatologia, HYKS/ HUS), Anna-Leena Kuusela (pediatria, TAYS), Ari Leppäniemi (kirurgia, HYKS/ HUS), Arno Vuori (anestesiologia ja tehohoito, VSSHP/TYKS).

Toimikunta kokoontuu tarvittaessa käsittelemään hakemuksia ja ainakin kerran vuodessa pohtimaan erityispätevyyteen liittyvää koulutusta ja kuulustelua.

KOULUTUKSEN TAVOITTEET

Ensihoitolääketieteen erityispätevyyskoulutuksen tavoitteena on perehdyttää erikoislääkäri sairaalassa ja sen ulkopuolella tapahtuvan ensihoidon organisaatioon ja käytännön toimintaan. Koulutuksella varmistetaan, että lääkäri pystyy itsenäisesti tutkimaan ensihoito- ja hätätilapotilaan halliten kliinisen tutkimuksen, erotusdiagnostiikan, lisätutkimusmenetelmät ja oleellisen konsultaatiokäytännön. Lisäksi hänen pitää kyetä suunnittelemaan potilaan hoidon kokonaisuus eri hoitomuotojen mahdollisuudet ja rajoitukset tuntien. Koulutus tähtää myös siihen, että erityispätevyyden saaneella lääkärillä on valmiudet toimia ensihoidon vastuulääkärin tehtävissä terveyskeskuksessa, sairaalassa tai sairaanhoitopiirissä. Erityispätevyyskoulutuksen jälkeen lääkärin pitää siis pystyä toimimaan alan asiantuntijana kliinisessä toiminnassa, koulutuksessa ja tutkimustyössä.

KOULUTUKSEN SISÄLTÖ

Koulutukseen voi ilmoittautua, kun erikoislääkäritutkinto on suoritettu. Koulutuksen kesto on kaksi vuotta, ja siihen kuuluu teoreettinen ja käytännöllinen osio. Teoreettista koulutusta vaaditaan yhteensä vähintään 100 tuntia, niin että puolet on erikoisalojen yhteistä koulutusta ja puolet oman erikoisalan mukaista koulutusta. Koulutusta voi hankkia sekä kotimaassa että ulkomailla. Erityispätevyystoimikunta arvioi, voidaanko koulutus hyväksyä kurssimuotoiseksi koulutukseksi. Siksi koulutettavia kehotetaan säilyttämään sekä koulutusten kurssiohjelmat että osallistumistodistukset arviointia varten. Varsinaiseen erikoislääkärikoulutukseen jo käytettyä ja hyväksyttyä kurssimuotoista koulutusta ei voi käyttää hyväksi erityispätevyyskoulutukseen.

Luettelo koulutukseen vaadittavasta kirjallisuudesta, niin kaikille erikoisaloille yhteisestä kuin alakohtaisestakin, on nähtävissä internetsivuilla www. laakariliitto.fi/koulutus/erityispatevyys/ index.html.

Käytännön koulutus tapahtuu pääasiassa koulutusoikeudet saaneissa sairaala- tai ensihoitoyksiköissä ja se kestää kaksi vuotta. Yliopistosairaalassa annettua koulutusta on vähintään 3 kuukautta ja lääkäriambulanssi- tai lääkärihelikopteritoiminnassa (kenttätyössä) annettua koulutusta vähintään 6 kuukauden päätoimista palvelua vastaava määrä. Tänä aikana koulutettavan pitää tutkia ja hoitaa ainakin 200 ensihoito- tai hätätilapotilasta, joista ainakin 60 on muualla kuin sairaalassa sattuneita tapauksia (lokikirja). Lisäksi koulutukseen kuuluu palvelua anestesiologian ja tehohoidon yksikössä yliopisto-, keskus- tai aluesairaalassa vähintään 6 kuukautta.

Erityispätevyystoimikunta voi harkinnan mukaan hyväksyä myös enintään vuoden asianmukaista koulutuspalvelua tai työskentelyä ulkomailla. Ensihoitolääketieteen piiriin kuuluvaa tutkimustyötä voidaan myös hyväksyä koulutukseksi, enintään 6 kuukautta.

Valtakunnallinen kuulustelu järjestetään neljä kertaa vuodessa Suomen Lääkäriliiton toimiston tiloissa Helsingissä ja Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston tiloissa Oulussa. Suomen Lääkäriliitto perii todistusmaksun (60 euroa) ja erityispätevyystoimikunta koulutuskäsittelymaksun (42 euroa), myös niiltä, jotka ovat lähettäneet oman ansioluettelonsa ja koulutusportfolionsa toimikunnalle arvioitaviksi.

TULEVAISUUDENNÄKYMÄT

Ensihoitolääketieteen erityispätevyyskoulutus on tärkeä väylä ammatilliselle jatkokoulutukselle. Sen toivotaan entisestään parantavan ensihoidon tasoa ja tehokkuutta sekä integroitumista terveydenhuoltojärjestelmäämme. Viime vuosikymmenien määrätietoisen kansallisen ja kansainvälisen tutkimustyön ansiosta ensihoitolääketieteen organisaatio ja hoitotoimenpiteet on yhä paremmin voitu perustaa tutkimusnäyttöön. Ensihoitolääketiede on myös noussut yliopistoissa selkeästi akateemiselle tasolla; onhan Suomessa jo kolme ensihoitolääketieteen dosenttia.

Ensihoitolääketieteen erityispätevyystoimikunnan tärkeitä tehtäviä lähivuosina on varmistaa korkeatasoisen koulutuksen jatkuvuus ja kannustaa myös muiden alojen kuin anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäreitä hankkimaan lisää pätevyyttä ensihoitolääketieteen alalta.

HAKEMUSLOMAKE JA LISÄTIEDOT

Hakemuslomake ja hakuohjeet löytyvät Lääkäriliiton kotisivuilta. Lisätietoa ja ohjeita antaa myös Lääkäriliiton koulutussihteeri Ulla Anttila (ulla.anttila@fimnet.fi) sekä ensihoitolääketieteen erityispätevyystoimikunnan sihteeri Tom Silfvast (tom.silfvast@hus.fi) ja puheenjohtaja Per Rosenberg (per.rosenberg@hus.fi).