Lääketiedettä on opiskeltu Turun Akatemiassa sen perustamisesta vuodesta 1640 alkaen, mutta osa tutkinnosta oli alkuaikoina suoritettava ulkomailla. Ensimmäinen kokonaan Suomessa opiskellut lääkäri oli

Johannes Ekelund

(1712-1746). Turun lääketieteen historian yhdistys on nyt yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa julkaissut näköispainoksen ja suomennoksen Ekelundin väitöskirjoista.

Vaasassa syntynyt Ekelund aloitti opintonsa Turun Akatemiassa vuonna 1732 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1742. Jo vuoden 1741 lopulla hän puolusti professori Dietrich Spöringin ohjauksessa laadittua väitöskirjaa, joka käsitteli Kupittaan terveyslähteen vettä ja sen käyttöä sairauksien hoitoon. Tällainen lähinnä esimiehen työhön perustuva latinankielinen tutkielma oli osa lääkärin tieteellistä koulutusta.

Varsinaisen pro doctoradu -työnsä Johannes Ekelund teki epideemisestä katarrikuumeesta. Hän rekisteröi vuosina 1741-42 epidemiaan sairastuneiden oireet sekä pohti taudin kulkua ja hoitoa. Väitöstilaisuus oli heinäkuussa 1742.

Turun lääketieteen historian yhdistys teki vuonna 2006 päätöksen näiden pioneeritöiden suomentamisesta. Lääkäriliitto tuli mukaan yhteistyöhön, jotta latinankieliset näköispainokset ja niiden suomennokset voitaisiin saada laajemman lukijakunnan tietoon.

Nyt julkaistuun teokseen sisältyvät sekä Kupittaan terveyslähdettä että katarrikuumetta koskevat väitöskirjat. Ne antavat ainutlaatuista tietoa lääketieteen varhaisvaiheista maassamme. Samalla ne kertovat paljon tuon ajan akateemisesta elämästä. Väitöskirjojen alussa olevista tervehdyksistä kuvastuu ajalle tyypillinen kaunopuheisuus ja aito kollegiaalisuus.

Hankkeen aloitteentekijänä ja toimituskunnan puheenjohtajana on toiminut emeritusprofessori Kauko Kouvalainen. Hän katsoo, että varsinkin epideemisen katarrikuumeen oireiden esittely on kiinnostavaa nykypäivän lääkärille. Ekelundilla oli osuvia lääketieteellisiä oivalluksia, vaikka sairauksien syntymekanismit olivat 1700-luvulla paljolti vielä hämärän peitossa.

Vesi vanhin voitehista

Väitöskirjojen kieli on havainnollista ja eloisaa. Kupittaan lähteen veden pirskahtelevien kuplien mainitaan sisältävän "hengekästä" ainetta (spiritus). Veden mineraalista spiritusta Ekelund kuvailee nopeaksi, ketteräksi ja elastiseksi. Vesi todetaan yleislääkkeeksi, joka tuo helpotusta useimpiin vaivoihin. "Liikunta ja juominen edistävät terveyttä parhaiten" on yksi tutkimuksen teeseistä - nykypäivänäkin hyväksi todettu ohje.

Kehon nestevirtaus oli Ekelundin mukaan tärkeä tekijä myös epideemisen katarrikuumeen synnyssä. Väitöskirjassa todetaan, että erityisesti naiset, oppineet ja muut, joiden ruokavalio on runsas mutta ruumiillinen liikunta vähäistä, sairastuvat siihen herkästi altistuttuaan kylmyydelle.

Tautia hoidettiin lähdevedestä ja ruisjauhosta sekoitetulla puurotaikinalla. Puurosta muotoiltiin lämmin haude niskaan tai takaraivolle. Sisäiseen lääkitykseen käytettiin meripihkasta ja kamomillankukkajauheesta tehtyä juomaa sekä haudutettua teetä, joka liuotti haitalliset kuona-aineet pois kehosta.

Taudin katsottiin taittuneen, kun kuiva ja karhea iho muuttui kosteaksi ja pehmeäksi, päätä saattoi pyörittää ilman kipua ja virtsassa oli runsaasti sakkaa. Runsas limaneritys osoitti, että hengitystä vaivannut staasi oli helpottumassa.

Samoihin aikoihin Ekelundin kanssa epideemistä katarrikuumetta tutki myös italialainen Gagiardi, joka antoi taudille nimen influenssa. Termi tulee latinan sanasta influere (virrata sisään), mikä kuvaa hyvin taudin leviämistä.

Suomessa elettiin tuolloin pikkuvihan aikaa ja venäläiset miehittivät Suomen. Johannes Ekelund määrättiin töihin sotilassairaalaan Pietariin. Siellä hän sairastui kenttäkuumeeseen ja menehtyi siihen vuonna 1746 - vain 34-vuotiaana.

Johannes Ekelundin

Ensimmäisen Suomessa kokonaan koulutetun lääkärin väitöskirjat

Kupittaan lähteestä (1741) ja

Epideemisestä katarrikuumeesta (1742)

Turun lääketieteen historian yhdistys ja Suomen Lääkäriliitto

Oulun yliopistopaino, Oulu 2007.

104 s.

Kirjaa on rajoitettu määrä saatavissa Lääkäriliiton jäsenille. Teos on jäsenille maksuton.

Tilaukset: tilaukset@fimnet.fi tai

(09) 3930 730