Lääkärin ammatti on Valtaojan mukaan arkipäiväistynyt. Lääkäri ei enää ole jumalasta ja papista seuraava, jota katsottiin menneinä aikoina pelokkaina ylöspäin, eikä uskallettu mitään häneltä kysyä.

- Hyvä lääkäri on empaattinen, ja koen, että lääkärin ammatti on kutsumusammatti. Sääty-yhteiskunnassa ja sen jälkeenkin jokainen jollain lailla lahjakas nuori haluttiin perheen toimesta laittaa lääkärikouluun, halusipa hän sitä tai ei, sanoo EskoValtaoja, joka oli luennoimassa Lääkärikartellin Luottamusmiesten keväisillä neuvottelupäivillä. Neuvottelupäivillä on perinteisesti mukana ensimmäisenä päivänä ammattikunnan ulkopuolinen luennoitsija.

Pitkäpartainen professori leikkautti partansa pois viime syksynä, kun hän konsertoi Ylen Nenäpäivässä. Tästä tempauksesta häneltä on kysytty alituiseen.

- Haasteena oli oppia soittamaan fagotilla yksi kappale; onnistuin ja parta lähti. Hyvän asian vuoksi voi yhden parran kyllä leikkauttaa, vaikka se olikin kasvanut nuoruudesta asti kertaakaan sitä leikkaamatta, Valtaoja hymähtää.

Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori Esko Valtaojan luento Ituhippejä vai kyborgeja - mielen ja ruumiin tulevaisuus tuuletti kuulijoiden ajatuksia, herätti kysymyksiä ja hersytti naurua. Paljon luennoivana Valtaoja osaa ottaa yleisönsä.

Rajattomien mahdollisuuksien maailma

Tulevaisuus kiehtoo Valtaojaa, sillä maailmankaikkeudessa esim. 100 vuotta on olemattoman lyhyt aika. Jo pienenä kansakoululaisena Esko tiiraili pohjoisen tähtitaivasta ja avaruus kiehtoi pojan mieltä.

- Olin kova poika lukemaan, olin utelias ja halusin tietää aina vain enemmän ja haluan edelleenkin. Kun on jo tämän ikäinen, on rajattava, mitä tietoa haluaa hakea ja lukea. Vaikka kaunokirjallisuus on tärkeää, luen ainoastaan monipuolisesti tietokirjallisuutta - aika ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen.

- Niin, tähtitiede oli selkeä valinta ja tyytyväinen olen ollut, kun olen päässyt tutkimaan kansainvälisesti avaruuden ja tähtien ihmeitä loistavien kotimaisten ja ulkomaalaisten kollegoiden kanssa.

Valtaoja viittaa aikaperspektiiviin esimerkiksi lääketieteen alueella.

- Entisaikoina käytettiin kaikenlaisiin vaivoihin lääkekonjakkia, keksittiin luusaha ja kehitettiin aspirin satakunta vuotta sitten. Nyt on vaikka mitä.

- Lääketieteellä on rajattomat mahdollisuudet tulevaisuudessa kehittää uusia lääkkeitä, leikkausmenetelmiä ja hoitoja. Eliniän odotteen pidentyminen näkyy vanhusten määrän kasvussa. Terveydenhuollolla on tässäkin riittämiin tehtäviä, Valtaoja miettii.

Huoli tieteen ja tutkimuksen tilasta

Esko Valtaoja on syvästi huolissaan suomalaisesta tiedemaailmasta.

- Tieteen, tutkimuksen ja teknologian kohdalla tapahtuu alasajoa. Perustutkimukseen ei juurikaan panosteta, tutkimukset painottuvat lillukanvarsiin, kokonaiskuva on kadoksissa. Mitä tapahtuu korkean teknologian ulosviennille? 2000-luvun alkuvuosina meillä toimittiin teknologiamyönteisesti. Tällä hetkellä tapahtuu vastakkainasettelua, joka näkyy esimerkiksi Suomen Akatemian rahoituksissa, hän puuskahtaa.

Rahastahan tässäkin on kyse.

- Talouskasvua ei hoideta politikoinnilla, vaan toimivilla ratkaisuilla, jotka vaikuttavat talouselämän virkistymiseen. Opetuksen, tutkimuksen ja teknologian nurkkaan ajaminen ovat vääriä ratkaisuja.

- Katsetta tulisi ulottaa kauemmaksi, jopa yli sadan vuoden päähän ja 2200-luvuille. Kehitys etenee joka tapauksessa tämän ajan heikosta maailman taloustilanteesta huolimatta. Maapallon kehitys ei pysähdy, aina mennään eteenpäin. Tarvitaan visioita ja mielikuvia, tulevaisuuden uskoa ja ennen kaikkea toivoa, Valtaoja kiteyttää.

Avaruustähtitieteen professorilla on meneillään tutkimusprojekteja, joissa hän on mukana, vaikka hän jää ensi syksynä eläkkeelle.

- Hallinnollinen työ saa nyt jäädä. Määrärahoista taistelu ja kaikki muu siihen liittyvä ei enää innosta. Opetustyöstä olen aina pitänyt ja jatkan eläkkeellä luennointia eri muodoissaan, sanoo Valtaoja, jolle satelee luentopyyntöjä erilaisiin tilaisuuksiin.

Valtaoja tunnetaan suosituista tietokirjoistaan, joissa hän avaa vaikeitakin teemoja lukijaystävällisesti.

- Olen perusutelias ihminen ja toivon voivani välittää tietoa erilaisille lukijoille. Haluan kaikessa toiminnassani siirtää toivon ajatusta paremmasta maailmasta, hän mainitsee.

- Jos minusta ei olisi tullut avaruustähtitieteilijää, voisin olla aivotutkija. Aivot ovat suunnattoman kiehtovat ja mielenkiintoiset ja niissä riittää tutkittavaa pitkiksi ajoiksi.

Valtaojan kalenteri on jatkossakin täynnä, menemistä ja tekemistä riittää ja ensi syksynä julkaistaan myös uusi tietokirja.

Parempi sairastaa Suomessa

Lääkärit kohtelevat potilaitaan nykyään ystävällisesti, sairaudesta kerrotaan ja asioita selitetään yhteistyössä potilaan kanssa.

- Saattaa olla, että sukupolvierot näkyvät lääkäreiden tavassa kohdella potilaita, mutta parempaan suuntaan on koko ajan menty. Tunnen lääkäreitä paljon jo opiskeluajoilta ja heidän joukossaan on hankaliakin ihmisiä.

- Suomessa on joka tapauksessa parasta hoitoa ja parhaita lääkäreitä. Kun sairastaa pitää ja niitäkin tilanteita on tullut ja voi tulla vastakin, on parempi sairastaa Suomessa, tiivistää Esko Valtaoja.

- Minulle tärkeimpiä asioita elämässä ovat rakkaus, uteliaisuus ja yritys parantaa maailmaa, vastaa Valtaoja kysymykseen mitkä asiat elämässä kannattelevat häntä.