Edunvalvontavaliokunnassa ja Nuorten Lääkärien Yhdistyksen luottamustehtävissä pitkään toiminut yleislääketieteen erikoislääkäri Olli Lappalainen aloitti Lääkäriliiton hallituksessa tämän vuoden alussa. Samalla Lappalainen sai johdettavakseen terveyshallinnollisen valiokunnan.

Suonenjoen terveysasemalla työskentelevä yleislääketieteen erikoislääkäri

Olli Lappalainen

nousi hallitukseen, kun NLY:n joukosta etsittiin terveyskeskuslääkäriä

Jaakko Halosen

jättäydyttyä hallituksesta pois viime vuoden lopulla.

- Ensisijaisesti ajattelen hallituksessa aina koko lääkärikunnan etua. Kun kaikilla on hyvä olla, niin systeemikin toimii. Toki tuon esille myös nuorempien kollegoiden ajatukset.

Terveyskeskusten nykytilaan Lappalainen suhtautuu rauhallisesti, vaikka tiedostaa monen kokevan terveyskeskusten ajautuneen syvään kriisiin. Ehdotuksia terveyskeskusten uudistamiseksi satelee monelta suunnalta.

- Itse suhtaudun uudistusehdotuksiin kriittisesti. En halua, että systeemi menee huonompaan suuntaan. Uutta pitää toki kokeilla, mutta ojasta allikkoon ei saa mennä.

Lappalainen kertoo, että Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymässä omalääkärimalli toimii hyvin.

- Meillä hoitaja ja lääkäri toimivat työparina. Se on paras systeemi, johon olen törmännyt, enkä parempaakaan ole keksinyt.

Suonenjoella yhden lääkärin vastuulla on 1 500-1 600 asukkaan väestö, mitä Lappalainen pitää kohtuullisena. Lääkärinvirkoja on viisi.

- Isompaa väestöä en ottaisi. Määrä on kohtuullinen, kun väestö Suonenjoella on vanhusvoittoista ja yksityispuolen tarjontaa on vähän.

Mitä Sisä-Savossa on sitten osattu tehdä muita paremmin, kun muualla tyytymättömyys omalääkärimalliin on kasvanut?

- Meillä on virat täynnä ja resursointi kunnossa. Monessa paikassa on yhtä hoitajaa kohti 2-3 lääkäriä. Liian isot väestöt kuormittavat lääkärit loppuun.

Työn monipuolisuus esille

Lappalaiselle itselleen terveyskeskus työpaikkana on ollut vahvoilla opiskeluajoista asti.

- Ala on monipuolinen, mikä on sekä työn rikkaus että vaikeus. Lisäksi työ on itsenäistä.

Työn monipuolisuutta Lappalainen korostaisi myös terveyskeskustyöhön houkuttelemisessa. Lisäksi työmäärän olisi oltava kohtuullinen, työolojen kaikin puolin hyvät ja tarjolla olisi oltava riittävästi tukea ja koulutusta.

Oman työnsä ohella Lappalainen on toiminut pääluottamusmiehenä vuodesta 2001.

- Kun haluaa pyrkiä parantamaan asioita ja karsia epäoikeudenmukaisuuksia, ajautuu järjestötehtäviin. Järjestötehtävissä kiinnostaa myös se, että saa tietoa ja pysyy kärryillä asioista. Samalla tapaa mukavia ihmisiä.

Suonenjoella ei toistaiseksi lomauteta

Suonenjoen naapurissa Kuopiossa on keskusteltu lääkärien lomauttamisesta reiluksi kolmeksi viikoksi tänä vuonna. Suonenjoella vastaavia lomautuksia ei ole luvassa - ainakaan tänä vuonna.

- Ensi vuodesta ei vielä ole tietoa. Se on vielä auki, miten terveyspalvelut ylipäätään järjestetään Suonenjoella, Lappalainen sanoo.

Parhaillaan Suonenjoella mietitään, miten selvitään Paras-hankkeen edellyttämästä 20 000 asukkaan väestöpohjasta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tällä hetkellä Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymään kuuluu viisi kuntaa: Suonenjoki, Karttula, Rautalampi, Tervo ja Vesanto. Jo nyt alueen väestö jää alle 20 000:n, eikä asiaa paranna Karttulan liittyminen Kuopioon vuonna 2011.

Suonenjoki on keskustellut terveyspalvelujen järjestämisestä Kuopion kanssa, mutta neuvottelut ovat pysähtyneet.

- Vaihtoehtona on liittyä muiden kuntayhtymään jäävien kuntien kanssa KYS:n perusterveydenhuollon palvelut tuottavaan liikelaitokseen, jos sellainen syntyy. Tai sitten vaihtoehtona on jatkaa ennallaan kuntayhtymänä ja neuvotella uusien kumppaneiden, kuten Pielaveden ja Keiteleen liittymisestä mukaan.

Suunnitteilla olevassa liikelaitoksessa on kyse Itä-Savon sairaanhoitopiirin Sosterin mallin kaltaisesta ratkaisusta, jossa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin yhteydessä toimisi kuntien omistama liikelaitos, joka tuottaisi perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelut. Päätös liikelaitoksen perustamisesta syntynee tänä keväänä.

Kaiken kaikkiaan Paras-hanke on Lappalaisen mukaan tuonut mukanaan niin positiivista kuin negatiivista suomalaiseen terveydenhuoltoon.

- Lähtökohta hankkeessa on hyvä: isommat yksiköt ja turhien raja-aitojen karsiminen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on tehty kuitenkin väkisin ratkaisuja, jotka eivät toimi käytännössä. Tästä on muodostunut uusia raja-aitoja, eikä kukaan tiedä, keneltä ostetaan ja mitä ostetaan.

Valiokunta selvittää kokemuksia elämänkaarimallista

Paras-hanke puhuttaa myös terveyshallinnollisessa valiokunnassa tänä vuonna. Liiton hallitus odottaa valiokunnan valmistelevan erityisesti terveydenhuollon organisaatioiden hallintoon ja johtamiseen liittyviä kysymyksiä sekä seuraavan Paras-hankkeen etenemistä ja siihen perustuvia paikallis- ja piirihallinnon kysymyksiä.

- Terveyshallinnollinen valiokunta on uusi haaste minulle, mutta toisaalta Paras-hanke on tuttu käytännöstä ja ensimmäisen kokouksen perusteella porukka vaikutti erittäin asiantuntevalta.

Lappalaisen mukaan valiokunta aikoo kevään aikana kerätä tiedot luottamusmiehiltä elämänkaarimallista saaduista hyvistä ja huonoista kokemuksista. Lisäksi valiokunta selvittää Paras-hankkeen vaikutuksia lääkärin työhön.

- Haluamme tarkastella sitä, säilyykö terveydenhuollon organisaatiouudistuksissa lääkärijohto ja riittävä asiantuntemus. Lääkärien osallistumista erilaisissa valmistelevissa työryhmissä pitää vahvistaa, terveyshallinnollisen valiokunnan uusi puheenjohtaja linjaa.

Olli Lappalainen

Syntynyt vuonna 1971.

Yleislääketieteen erikoislääkäriksi Kuopion yliopistosta 2006.

Asuu Kuopiossa järven rannalla ja hiihtolatujen äärellä.

Harrastukset: järjestötoiminta, salibandy, hiihto, retkiluistelu

Perhe: Neurologivaimo

Järjestötoiminta:

- Lääkäriliiton hallitus 2009-

- Terveyshallinnollisen valiokunnan pj 2009-

- Edunvalvontavaliokunnan jäsen 2002-

- Lääkäriliiton valtuuskunnan jäsen 2003-2006

- NLY:n valtuuskunnan jäsen 2001-

- Pääluottamusmies Sisä-Savon

terveydenhuollon kuntayhtymä 2001-