Lääkäriliiton hallituksessa vuoden alussa aloittaneella eurolääkärillä Teppo Heikkilällä riittää nuoresta iästään huolimatta kokemusta eri lääkärijärjestöissä. Hallituksessa hän aikoo pitää ääntä erityisesti lääkäreiden koulutukseen liittyvistä asioista.

- Koen, että ollakseen hyvä lääkäri, tarvitaan hyvää koulutusta. On myös potilaan etu, että lääkäri on hyvin koulutettu, Heikkilä sanoo.

31-vuotias Heikkilä on profiloitunut järjestötoiminnassaan alusta asti vahvasti koulutusasioihin. Jo opintojensa alkuvaiheessa hän toimi Kuopion lääketieteen opiskelijoiden opintovastaavana.

Sittemmin hän on vastannut koulutusasioista NLY:n hallituksessa ja ollut jäsenenä Lääkäriliiton koulutusvaliokunnassa. Hallitusjäsenyyden myötä Heikkilälle lankeava koulutusvaliokunnan puheenjohtajuus on luonnollista jatkumoa lääkärikoulutuksen ympärille nivoutuvalle järjestötyölle.

Eurolääkäri tutkii uravalintoja

Heikkilä työskentelee tällä hetkellä osan viikkoa eurolääkärinä Leppävirran terveyskeskuksessa. Lisäksi hän toimii tutkijana Itä-Suomen yliopiston ja KYS:n perusterveydenhuollon yksikössä. Tutkimustyö liittyy tiiviisti tammikuussa STM:n julkaisusarjassa ilmestyneeseen Lääkäri 2008 -julkaisuun, jonka toimittajana Heikkilä toimi. Tutkimuksessa selvitettiin vuonna 1997-2006 valmistuneiden lääkäreiden ajatuksia muun muassa koulutuksesta, työelämästä ja arvomaailmasta.

Tähän aineistoon perustuu myös Heikkilän valmisteilla oleva väitöskirja lääkärin uravalintaan vaikuttavista tekijöistä.

Omaa lopullista uravalintaansa vielä pohtiva Heikkilä aloitti viime syksynä erikoistumisen terveydenhuoltoon.

- Ala sopii hyvin tutkimustyön oheen. Voi olla, että jatkossa erikoistun lisäksi johonkin kliiniseen alaan. Yleislääketiede on yksi vaihtoehto, muttei ainoa.

Erikoislääkärikoulutus systemaattisemmaksi

Erikoistuva lääkäri näkee kehitystarpeita erityisesti erikoislääkärikoulutuksen systemaattisuudessa. Muutoksia pitäisi tapahtua sekä sairaaloiden sisällä että valtiovallan taholta.

- Erikoislääkärikoulutus pitäisi jäsennellä nykyistä paremmin niin, että se olisi suunnitelmallista eikä vain osa työvoimapolitiikkaa. Nyt erikoistuva lääkäri on usein pelkkää työvoimaa eikä kouluttautuja.

Heikkilä toivoisi, että erikoislääkärikoulutus tukisi aidosti lääkärin oppimista mestari-kisälli-periaatteella. Koulutuksen tueksi voitaisiin kehittää erikoisalakohtaisia lokikirjoja. Ne eivät saa kuitenkaan viedä päähuomiota itse koulutukselta.

Hän uskoo, että ruohonjuuritason pienillä toimilla saataisiin paljon aikaan. Nuorelle lääkärille pitäisi suunnitella koulutuksen ajaksi sijoituspaikat eri osastoilla eikä heitellä häntä sinne, missä kulloinkin työvoimaa tarvitaan.

- Kyseessä on pieni asennemuutos, jonka toteutuminen käytännössä tuntuu joskus ylitsepääsemättömän vaikealta.

Tiivistä seuraamista vaatii Heikkilän mukaan myös se, mikä on erikoislääkärikoulutuksen sisältö ja kuka sitä hallinnoi jatkossa. Asia on parhaillaan myös ministeriön pohdinnassa.

Eurolääkäri ei usko pakkoon

Omaa eurolääkäripalveluaan parhaillaan suorittava Heikkilä kantaa huolta myös STM:ssä vireillä olevasta asetusmuutoksesta, joka pakottaisi eurolääkärit kuntien palkkalistoille. Heikkilä uskoo, että ministeriön motiivit asetusmuutoksessa ovat vahvasti työvoimapoliittiset.

- Eurolääkäreiden koulutuksen vahvistaminen on vain sanahelinää.

Nuorten lääkäreiden viihtymiseksi terveyskeskuksissa Heikkilä ei kaipaa poppakonsteja. Hänen mukaansa monissa terveyskeskuksissa on jo panostettu nuorten lääkäreiden viihtyvyyteen. Pitkällä tähtäimellä palkka ei ole se, joka ratkaisee vaan työympäristö.

- Kun nuoret lääkärit huomioidaan työyhteisössä tasavertaisina kollegoina ja heille tarjotaan riittävä konsultaatiotuki sekä säännöllisiä tapaamisia muiden työyhteisön jäsenten kanssa, lääkärille luodaan tunne, ettei hän jää yksin. Nämä toimet parantavat nuorten lääkäreiden työviihtyvyyttä.

"Nöyränä, muttei nöyristellen"

Järjestötoiminta ei ole tällä hetkellä nuoriin eniten vetoava tapa toimia yhteisen hyvän eteen, mutta Heikkilä kokee järjestötyön tärkeäksi.

- Haluan olla edistämässä lääkäreiden hyvinvointia, sillä hyvinvoiva lääkäri on sekä potilaan että yhteiskunnan etu. Tämä unohtuu usein keskusteluissa, joissa ajatellaan Lääkäriliittoa vain lääkäreiden etujen puolestapuhujana.

Heikkilä tuo Lääkäriliiton hallitukseen nuorta näkökulmaa ammattikunnan kokonaisuutta unohtamatta.

- En halua jyrätä nuorten asioilla, jos ne ovat kokonaisetua vastaan. Ihanne olisi, että lääkärikunta nähtäisiin kokonaisuutena ja koettaisiin, että ollaan yhteisellä asialla koko lääkärikunnan hyväksi.

- Aloitan hallitustyöskentelyn nöyränä, mutten nöyristellen. Yhdistyskokemusta on kertynyt sen verran, että tiedän suunnilleen, mitä on tulossa.

Oma talo Saaristokaupunkiin

Vapaa-ajallaan järjestöaktiivin aika kuluu tällä hetkellä rakennustyömaalla. Oma talo nousee parhaillaan Kuopion Saaristokaupunkiin. Varsinaisen rakentamisen hän on jättänyt alan ammattilaisille. Paljon apua on ollut myös rakennusalalla toimivasta äidistä. Tavoitteena on päästä uuteen kotiin asumaan ensi kesänä.

Nuori lääkäri rentoutuu hyvän ruuan, liikunnan ja musiikin parissa. Jääkiekkoa pelaamaan mies ehtii kaksi-kolme kertaa viikossa, telemark-suksille huomattavasti harvemmin. Myös murtsikka kuuluu luonnollisesti sporttisen kuopiolaisen lajivalikoimaan.

Teppo Heikkilä

LL, Kuopion yliopisto 2007

Eurolääkäri, Leppävirran terveyskeskus 2009-

Tutkija, Itä-Suomen yliopiston ja KYS:n perusterveydenhuollon yksikkö 2008-

Erikoistuu terveydenhuoltoon

Järjestötoiminta:

KuoLO:n hallitus 2002

SML:n puheenjohtaja 2004-2005, SML:n hallitus 2003

NLY:n hallitus 2007-

SLL:n koulutusvaliokunta 2008-2009, koulutusvaliokunnan puheenjohtaja 2010-

Ikä: 31. Kotipaikka: Kuopio.

Perhe: terveyskeskuslääkäri-vaimo

Harrastukset: liikunta, kuorolaulu, järjestötoiminta, hyvä ruoka