Heinolan terveyskeskus haluaa olla työpaikka, jossa kaikilla on hyvä työskennellä. Heinola on yksi niistä lähes 100 terveyskeskuksesta, joka ei kärsi lääkärivajeesta.

Hyvä lääkäritilanne on tietoisten panostuksien tulosta, uskoo perusterveydenhuollon ylilääkäri Kirsi Timonen. 2000-luvulla oli aikoja, jolloin 3-4 lääkärinvirkaa oli täyttämättä.

- Pyrkimyksenämme on, että kaikilla olisi hyvä työskennellä, myös nuorilla. Olemme panostaneet perehdytykseen, tuutorointiin ja koulutuksiin. Kehitämme toimintaa aktiivisesti. Alkusyksystä otimme käyttöön lääkäri-hoitajatyöparimallin, josta on positiivisia kokemuksia, kertoo Timonen.

Reilun 20 000 asukkaan Heinolan terveyskeskuksessa työskentelee vastaanottotoiminnassa 10 pitkäaikaista lääkäriä. Yhtä virkaa on vuosia hoitanut yleislääketieteen erityiskoulutusta suorittava nuori lääkäri, kuten myös tällä hetkellä.

- Olemme myös jaksottaneet henkilökuntamme lomia siten, että olemme voineet tarjota sitä kautta taustavirkaa kahdelle muulle sijaiselle.

Ostoihin ja ulkoistuksiin Heinolassa on turvauduttu viimeksi kuusi vuotta sitten. Sijaisia on ollut hyvin saatavilla. Timonen uskoo, että kivan työpaikan maine kiirii aiempien sijaisten ja terveyskeskusjaksoa Heinolassa suorittavien opiskelijoiden mukana.

- Yleensä sijaisilta on tullut kiittävää palautetta, joten he varmasti vievät viestiä eteenpäin.

Vastuuväestöjä urakoiden

Terveyskeskuslääkärien työtä tukee samassa talossa oleva erikoissairaanhoito, jossa työskentelee muutama sisätautilääkäri ja kirurgi sekä gynekologi.

- Erikoissairaanhoidon läheisyys mahdollistaa meille erikoissairaanhoidon konsultaatiot joustavasti, mikä pitää ammattitaitoa yllä. Olemme samaa porukkaa ja juomme esimerkiksi kahveja yhdessä. Meillä kukaan ei puuhaile yksin omassa huoneessaan.

Heinolassa vakituiset lääkärit työskentelevät väestövastuumallilla, josta lääkärit ovat itse halunneet pitää kiinni. Timosen mukaan malli toimii, kun on riittävästi kokeneita lääkäreitä.

- Lääkärit saavat työskennellä omaan tahtiin urakkatyyppisesti. Kiireisempinä aikoina työpäivät venyvät, kun taas rauhallisempana aikana voi lähteä töistä aikaisemmin. Vastuuväestöjä olemme räätälöineet mieltymysten ja perhetilanteen mukaan.

Sijaiset tekevät tuntityötä.

- Nuorelle väestövastuumalli olisi liian rankka malli tehdä työtä. He voivat varata vastaanottoaikoja itselleen sopivasti.

Neuvola- ja koululääkäriä Heinolassa ei ole, vaan lääkärit tekevät tasaisesti neuvola- ja koulutarkastuksia vastaanottotyön vastapainona.

Viime vuonna laajentuneita terveystarkastuksia varten Timonen toivoisi uutta lääkärinvirkaa, sillä tarkastuksiin kulunut aika on tuplaantunut.

Tilastoinnit rasitteena

Rasitteena väestövastuumallille Timonen kokee lisääntyneet tilastoinnit, paperityöt sekä hitaat tietojärjestelmät.

- Kaikkeen ylimääräiseen menee nykyisin 1-1,5 tuntia päivässä, kun 90-luvulla siihen meni 30 minuuttia.

Myöskään erikoissairaanhoidosta siirtyneet ja siirtyvät tehtävät eivät näy resursoinnissa.

- Kokeneet lääkärit voivat tästä selvitä, mutta toivoisin eduskunnan tarkastelevan sitä, mitkä asiat voisimme jättää tekemättä. Tarkasteluun voisi ottaa esimerkiksi todistuksien kirjoittamiset lyhyistä sairauslomista, Timonen sanoo.

➤ Lue juttu tutkimustuloksista, s. 3728.

Kainuussa jatketaan lääkäripulan nujertamista

Kainuun lääkäritilanne näyttää valoisammalta kuin vuosi sitten. Vuosi sitten maan pahimmasta lääkärivajeesta kärsinyt sairaanhoitopiiri on onnistunut tiputtamaan vajettaan yli 10 prosenttiyksikköä. Lääkäreistä puuttuu nyt 8,9 % eli pari prosenttiyksikköä yli maan keskiarvon.

- Lääkäritilanne on aikamoista aaltoilua ja monipuolinen palapeli, jossa on huonoja ja parempia aikoja. Kokonaisuutena tilanne on kuitenkin paranemaan päin, hallintoylilääkäri Esa Ahonen sanoo.

Tämän vuoden aikana remmiin on saatu muutama uusi lääkäri, mutta ensi vuosi tuo jälleen mukanaan vaihtuvuutta. Parhaillaan rekrytoidaan aktiivisesti viittä lääkäriä. Kainuun terveyskeskus toimii kahdeksan kunnan alueella.

- Teemme tiivistä yhteistyötä myös kuntayhtymän sisällä ja lääkäreillä on mahdollisuus vaihdella toimipisteitä yksittäisiksi päiviksi.

Esimerkiksi Ristijärvellä ei ole omaa virkalääkäriä, mutta kunnassa vierailee lääkäri Paltamosta ja Kajaanista sekä ostopalveluna etälääkäri videoyhteyden avulla. Kuhmon terveyskeskuksen palvelut ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Ostopalveluilla paikataan akuuttia lääkäripulaa.

Ahosen mukaan parantuneen lääkäritilanteen taustalla on maakunnassa tehty pitkäjänteinen työ lääkäreiden rekrytoimiseksi. Nuorten ohjausta on tukenut maakunnan oma yleislääketieteen professori. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kuuluminen samaan kuntayhtymään on helpottanut konsultointia. Nuorille on rakennettu erikoistumispolkuja sekä luotu turvatakuu ohjauksesta ja tuesta.

Ensi vuonna Kainuussa aloittaa toimintansa uusi sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, kun Puolanka irtaantuu Kainuun sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistäneestä hallintokokeilusta. Siinäkin erikoissairaanhoito kuuluu samaan organisaatioon, ja toimintaperiaate pysyy ennallaan.

Päijät-Hämeessä kaivataan lisää virkoja

Lähes 40 prosenttia terveyskeskusten johtavista lääkäreistä kokee, ettei virkamäärä ole riittävä alueen väestön tarpeisiin nähden. Uusia vakansseja tarvittaisiin esimerkiksi Päijät-Hämeessä, jossa lääkäreiden määrä suhteessa väestöön on alhaisempi kuin maassa keskimäärin.

Peruspalvelukeskus Oivan johtavan lääkärin Jorma Valjuksen mukaan virkojen määrä on liian vähäinen väestönkasvun ja perusterveydenhuollon harteille langenneiden lisätehtävien takia. Vuonna 2011 voimaan tulleet määräykset neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon laajennetuista terveystarkastuksista työllistävät aiempaa enemmän lääkäreitä.

- Hollolan asukasmäärä on lisääntynyt muutamassa vuodessa 1 000:lla. Samalla Oivaan kuuluvien pienempien kuntien potilaat ikääntyvät ja muuttuvat haasteellisemmiksi.

Oiva vastaa Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen perusterveydenhuollosta.

Jotta lakisääteiset tehtävät on saatu hoidettua, Oivassa on turvauduttu ostopalveluihin.

- Jos virkoja olisi enemmän, se antaisi enemmän pelivaraa. Nykyisellä virkamäärällä laskettuna jokainen virkalääkärin työpäivä pitää olla täytetty, jotta pystymme hoitamaan kaiken, mitä pitää.

Realistisena Valjus ei pidä lisävakanssien saamista nykyisessä kuntien taloudellisessa tilanteessa.

Oivaan on saatu sijaisia tänä vuonna hiukan aiempaa paremmin. Sen sijaan vakituisten lääkäreiden rekrytointi on ongelma.

- Terveyskeskustyön houkuttelevuutta on pystyttävä lisäämään. Terveyskeskuslääkärin työ on arvokasta ja koko organisaation luottamusmiehistä esimiehiin pitää miettiä työn järjestämistä niin, että aikaa jää itsensä kehittämiseen ja perheelle. Terveyskeskus ei ole ollut normaali työympäristö moneen vuoteen, Valjus sanoo.

Oivassa halutaan motivoida lääkäreitä paikallisella virkaehtosopimuksella. Sopimusta on valmisteltu yhdessä Lääkäriliiton kanssa ja sitä on tarkoitus kokeilla ensi vuonna.

- Haluamme lisätä palkkauksen suoritepainotteisuutta ja sitä kautta saada aikaa raivattua kliiniseen työhön. Hankkeet ja kokoukset pidämme minimissä.