Lehti 34: Liitto toi­mii 34/2009 vsk 64 s. 2698

Hoitotakuu on kuilun partaalla

Timo Kaukonen

Kuntatalouden syöksykierre on johtanut voimakkaaseen kulukuriin terveydenhuollossa. Kaikissa kunnissa ja sairaanhoitopiireissä on ryhdytty suurella kiireellä toimiin budjetissa pysymiseksi tai uuden budjetin tekemiseksi.

Menobudjetissa pysyminen on sinällään äärimmäisen hyvä ja kannatettava ajatus. Kun siihen liitetään se tosiasia, että budjetit eivät ole alun perinkään laadittu sellaisiksi että hoitotakuu voisi toteutua, on terveydenhuollossa edessä hyvin haasteellinen tilanne. Suorittava porras on tällä hetkellä ylivoimaisen tilanteen edessä, koska resurssirajoitusten vuoksi hoitotakuun velvoitteissa on lähes mahdotonta pysyä.

Vaihtoehdot tilanteen ratkaisemiseksi ovat lisärahoituksen saaminen tai voimakkaan priorisoinnin aloittamisen. Rahoituksen lisääminen on myös priorisointia, koska siinä kuntien ja valtiovallan täytyy allokoida rahaa muista toiminnoista terveydenhuoltoon. Terveydenhuollon rahankulutusta on pidetty pohjattomana ja sen on jo ainakin vuosikymmenen ajan ilmoitettu tulleen tiensä päähän. Kuitenkin Suomen terveydenhuoltoon käyttämä osuus bruttokansantuotteesta on matalaa eurooppalaista tasoa, eikä siinä ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Laman seurauksena terveydenhuollon BKT-osuus luonnollisesti jonkin verran nousee bruttokansantuotteen laskun takia.

Lue myös

Tämän hetkinen kuntatalouden tilanne johtaa väistämättä siihen, ettei terveyskeskuksissa ja sairaaloissa tulla pysymään hoitotakuun piirissä. Jo pelkästään kesälomien aiheuttama tilanne on hankala. Talouden ongelmat pakottavat terveydenhuollon toimijat rajoittamaan ostoja ulkopuolelta, ja myös oman lisätyön määriä joudutaan vähentämään. Mikäli toimenpiteisiin ei jollakin tasolla ryhdytä, on edessä potilaiden oikea-aikaisen hoidon kannalta hyvin haasteellinen tilanne.

Nyt on tullut aika aloittaa julkinen keskustelu terveydenhuollon rahoituksesta. Nykyinen rahoitustilanne johtaa siihen, että priorisointi tapahtuu eri puolella Suomea yksittäisten kollegoiden toimesta ja aiheuttaa epätasa-arvoa potilaiden kesken. Priorisointi tulisi tehdä julkisen keskustelun pohjalta yhdessä lääketieteen asiantuntijoiden ja poliitikkojen toimesta.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030