Nastolan terveyskeskuksen työterveyslääkäri Sari Federley saa ensi vuoden alusta uuden työnantajan, palkanmaksupäivän ja esimiehen. Hän kertoo, että tulevan vuoden aikana Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Heimossa alkaa konkreettinen toimintamallien kehittäminen, johon työntekijöillä on mahdollisuus osallistua.

Nastolan terveyskeskuksen työterveyslääkäri

Sari Federley

on toiminut Jukon luottamusmiehenä vuodesta 2001. Luottamusmiesasemansa tiimoilta hän on mukana henkilöstötyöryhmässä ja vuoden vaiheessa varsinaisen starttinsa ottavan hyvinvointipiiri Heimon etenemistä seuraavassa ohjausryhmässä.

- Lääkärit pitävät tärkeänä, että heidän lähiesimiehinään säilyvät nimenomaan lääkärit. Keskustelua on herättänyt muun muassa se, milloin ja miten lääkärien palkkojen harmonisointi toteutetaan. Itseäni huolestuttaa, jos lääkäreitä ei saada riittävästi mukaan kehittämään uusia toimintamalleja tällaisissa hankkeissa, vaikka he itse ovat työnsä parhaita asiantuntijoita, Federley sanoo.

Hänen mukaansa tulevana vuonna Päijät-Hämeessä tuskin tapahtuu mitään mullistavaa, ja toiminnot pysyvät pääosin ennallaan. Kauhukuvia hän ei halua maalailla, vaan toivoo, että jos jonkin asian huomataan toimivan huonosti, sitä voidaan muuttaa joustavasti ennen kuin suuria vahinkoja tapahtuu.

Kiirettä ja keskeneräisyyttä

Sari Federley kertoo, että vuoden vaihteen lähestyessä Päijät-Hämeessä tuskaillaan hankkeen rahoitusaikatauluista johtuvaa kiirettä. Organisaatiokaaviot ovat valmiina, mutta ne eivät kaikilta osin toteudu ainakaan ensi vuonna. Hallintosäännön on uskottu valmistuvan vielä tämän vuoden puolella. Tilaaja-tuottajamallin täsmentäminen ja tietojärjestelmien yhteensovittamistyö ovat vielä kesken.

Henkilöstö on istunut useissa tiedotustilaisuuksissa, joissa johto on kertonut Heimosta. Työntekijöiden mielestä tietoa on ollut jaossa liian vähän. Monet lääkärit ovat epäilleet, voidaanko projektilla todella hillitä kustannusten kasvua. Jonkin verran Federleyn korviin on kantautunut myös huolestuneisuutta hallintomuutoksista, koska ne johtivat esimerkiksi Lahdessa aiemmin lääkärien katoon.

- Olemme saaneet esittää mielipiteitä ja kysymyksiä, mutta moniin niistä esimiehet ovat joutuneet vastaamaan käsiään levittämällä. Meille on esitelty organisaatiota ja Heimon hienoja tavoitteita. Mutta sitä, miten tavoitteisiin pääsemiseksi tarvittavat keinot vaikuttavat työhömme, olemme voineet päätellä vain epäsuorasti, Federley kertoo.

Sari Federley ei vielä tiedä, kenelle ja mistä syystä hän ojentaisi risuja ja ruusuja.

- Esimiehille annan kuitenkin kiitoksen siitä, että he ovat asemansa keikkumisesta ja työpäivien venymisestä huolimatta jaksaneet juosta hankkeen valmisteluun liittyvissä kokouksissa omien töidensä ohella.

Toimivatko uudet suunnitelmat?

Heimossa otetaan käyttöön uusia toimintamalleja, kuten palveluketjut, palvelujen jakaminen yli kuntarajojen ja palvelujen toteuttaminen mahdollisimman lähellä potilasta. Jo nyt on kuitenkin tiedossa, että osalla potilaista matkat esimerkiksi päivystykseen pitenevät vuonna 2010 toimintoja keskitettäessä.

Lääkäreitä on mietityttänyt, miten uudet toimintamallit istuvat väestövastuujärjestelmään. Myös erikoissairaanhoidon puolelta Federleylle on viestitetty huolestuneisuutta mahdollisesta erikoislääkäripalvelujen siirtämisestä osittain terveysasemille.

- Mitä säästetään siinä, jos erikoislääkärien aikaa käytetään reissaamiseen paikasta toiseen? Sopiiko terveyskeskusten väestövastuujärjestelmä enää kuvioon, jossa lääkäriä kannustetaan erikoistumaan hoitamaan tiettyjä sairausryhmiä ja jossa potilaalle halutaan tarjota aiempaa suurempi valinnanmahdollisuus hoitavan lääkärin ja hoitopaikkansa suhteen, Federley kysyy.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiriä koskevissa suunnitelmissa terveyskeskusten vuodeosastoja on ehdotettu jaettavaksi akuutin kuntoutuksen ja pitkäaikaishoidon osastoiksi. Ne erotettaisiin toisistaan myös hallinnollisesti, minkä seurauksena osasta kuntia häviäisi kokonaan akuutti vuodeosastotoiminta.

- Tämä lääkärien työnkuvaan vaikuttava suunnitelma ei kuitenkaan toteudu kuntakahdeksikon osalta ainakaan vielä vuonna 2007. Päivystyksen keskittäminen vuonna 2010 tulee vaikuttamaan lääkärien työnkuvaan, Federley uskoo.

Hänen mielestään Heimo on kokonaisuutena haasteellinen hanke, mutta erityisen vaativalta tuntuu hänen mielestään Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän organisaatiosuunnitelmassa esillä oleva kaksisuuntaisen organisaation yhteensovittaminen. Siinä hallinto kulkee organisaatiokaaviossa pystysuuntaan, mikä on Sari Federleyn mielestä kannatettavaa esimiessuhteiden selkeyden kannalta. Asiakkaiden kannalta organisaatiossa poikittain kulkevat palvelulinjat voivat olla hyväkin asia. Niissä ei kuitenkaan saisi lähteä vastaanottotoiminnassa liian yksityiskohtaiseen lokerointiin sairausryhmittäin, muuten potilas jää vaille hänen kokonaistilanteensa tuntevaa omalääkäriä.

- On myös hyvin haasteellista vastuuttaa ihmiset huolehtimaan itsestään ja lähiympäristöstään. Tässä hankkeessa korostetaan kuitenkin huolenpitoa, johon Heimo-nimi ja hyvinvointipiirin tunnus "Sydän keskellä kämmentä" viittaavat, joten eivätköhän kaikki lääkäriä tarvitsevat potilaat pääse jatkossakin lääkärin vastaanotolle, Federley uskoo.

Heimo

- Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirihankkeesta käytetään nimeä Heimo-hyvinvointipiiri.- Kyseessä on helmikuussa 2005 alkanut kansallinen pilottihanke, joka jatkuu ainakin vuoden 2008 loppuun. Hankkeen valmisteluun ovat osallistuneet kaikki Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin jäsenkunnat.

- Vuoden 2007 alusta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelut organisoituvat kolmentoista kunnan osalta uudelleen. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri laajentuu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymäksi, joka järjestää alueellaan jäsenkuntiensa puolesta laissa säädetyt erikoissairaanhoidon, sosiaali- ja perusterveydenhuollon, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon palvelut siltä osin, kuin kunnat siirtävät nämä tehtävät sen hoidettavaksi.

- Artjärvi, Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila ja Sysmä antavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen pääosin, muun muassa päivähoitoa lukuun ottamatta, yhtymälle. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö siirtyy yhtymän työntekijöiksi.

- Hollolan kunnan organisaatioon perustetaan Peruspalvelukeskus Oiva-liikelaitos tuottamaan Läntisen perusturvapiirin (Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki) sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut. Nämä kunnat siirtävät erikoissairaanhoidon, laboratoriopalvelujen, kuvantamisen ja lääkehuollon, apuvälinekeskuksen, terveyskeskuksen yöpäivystyksen ja ympäristöterveydenhuollon palvelujen järjestämisen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymälle.

- Lahti ja Heinola muodostavat omat perusturvapiirinsä ja ne järjestävät sosiaali- ja perusterveyspalvelunsa itse. Tässä vaiheessa ne hankkivat yhtymältä vain erikoissairaanhoidon palveluja.

- Henkilökunta siirtyy uusiin organisaatioihin liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti.

www.heimohyvinvointipiiri.fi