Ihminen terveellisessä ympäristössä -kirjaan on koottu perustiedot elinympäristön tilasta ja ympäristötekijöiden vaikutuksista ihmisen terveyteen. Kirjan on toimittanut Lääkäri-liiton ympäristöterveyden työryhmä, jossa oli edustajat myös Eläinlääkäriliitosta ja Hammaslääkäriliitosta.

Lääkärijärjestöt katsovat, että terveysvaikutusten arvioinnin asiantuntemusta tulee lisätä yhdyskuntasuunnittelussa sekä hyödyntää ympäristöterveydenhuoltoon perehtyneitä lääkäreitä ja eläinlääkäreitä näissä tehtävissä. Yhdyskuntasuunnittelun terveyskysymyksiin liittyvää perus- ja jatkokoulutusta on laajennettava. Myös kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia kaavoituksessa ja muussa yhdyskuntasuunnittelussa tulee liittojen mielestä parantaa.

Kirja lähestyy ympäristökysymyksiä nimenomaan ihmisen terveyden näkökulmasta. Kirjassa käsitellään yhdyskuntarakenteen, asuin- ja työympäristön sekä energiantuotannon terveysvaikutuksia. Myös psykoso-siaalisen ympäristön merkitys hyvinvoinnille on yhä keskeisempi.

Artikkeleissa sivutaan monia ajankohtaisia ympäristökysymyksiä, kuten energian eri tuotantomuotojen terveysvaikutuksia, työympäristön merkitystä ihmisen hyvinvoinnille sekä viimeaikaisia elintarvikekriisejä.

Ympäristöterveyden työryhmä on muokannut artikkelit ympäristöterveyden eri osa-alueiden asiantuntijoiden lähettämien tekstien pohjalta. Kunkin artikkelin loppuun on hahmoteltu keskeiset elinympäristöä koskevat kehitystarpeet painoalueiksi tulevalle työlle.

Ympäristövaikutukset huomioon yhdyskuntasuunnittelussa

Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve korosti kirjan julkistamis- seminaarissa ympäristönäkökohtien merkitystä sairauksien ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä. Tämän takia terveydenhuollon asiantuntemus tulisi ottaa nykyistä enemmän huomioon jo yhdyskuntien suunnittelussa.

Hän piti tärkeänä, että esimerkiksi energian eri tuotantovaihtoehtoja vertailtaessa niiden terveysvaikutukset otetaan huomioon. Myös energian hinnalla on vaikutusta terveyteen. Kallis energia vähentää yhteiskunnan resursseja muilta toiminnoilta, kuten terveydenhuollolta, huomautti Pälve.

Ekologiseen terveydenhuoltoon

- Terveydenhuollon toiminta aiheuttaa ympäristöön vaikutuksia, jotka voivat olla haitallisia väestön terveydelle. Laitosten tulisi tehdä ympäristöohjelma, arvioida toimintansa ympäristövaikutuksia ja raportoida niistä vuosittain ympäristötilinpäätöksessään, totesi Lääkäriliiton ympäristöterveyden työryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Klas Winell.

Sairaaloiden ja terveyskeskusten ympäristövaikutusten hallinta edellyttää toiminnan ja toimintahäiriöiden suorien terveysvaikutusten tuntemista sekä onnettomuuksien ennaltaehkäisyä ja niiden aiheuttamien haittojen minimointia. Se edellyttää tuotantoprosessien suunnittelua niin, että negatiiviset ympäristövaikutukset minimoidaan ja prosessit saatetaan raaka-aineiden, veden ja energian käytön suhteen säästeliäiksi. Tarvitaan jätteiden uudelleen käytön ja kierrätyksen suunnittelua sekä prosessien tekemistä turvallisiksi työntekijöille.

- Jo terveydenhuollon laitoksen suunnitteluvaiheessa on otettava huomioon laitoksen koko elinkaari. Energialähteiden valinta, liikennesuunnittelu sekä kemikaali- ja säteilyriskien ennakointi ovat osa elinkaariarviointia, sanoi Winell.

Psykososiaalinen ympäristö myrkyttyy

- Teollisuuden ja liikenteen päästöjä on onnistuttu merkittävästi supistamaan. Orgaanisen aineksen, fosforin, typen ja rikkidioksidin päästöt ovat vähentyneet kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana 40-80 %. Jätehuolto on nykyisin suunnitelmallista ja jätteiden hyödynnettävyys paranee koko ajan. Fyysisen ympäristön tervehtyessä ihmisen psykososiaalinen ympäristö on kuitenkin myrkyttymässä, totesi Terveyden edistämisen keskuksen toiminnanjohtaja Harri Vertio kirjan julkistamisseminaarissa.

Noin 20 % työelämässä olevista suomalaisista kokee voimakasta väsymystä ja 7 % vaikeaa väsymystä. Väkivaltaa tai sen uhkaa on kokenut työssään 5 %. Myös henkinen väkivalta työyhteisöissä on lisääntynyt. Laaja koulukiusaamiseen kohdistunut keskustelu edellyttäisi Vertion mielestä perusteellista tuuletusta myös aikuisten työpaikoilla.

Omaisuusrikollisuuden kasvu mm. huumeiden käytön seurauksena johtaa varsinkin vanhojen ihmisten turvattomuuteen ja elämänpiirin kaventumiseen. Perheväkivaltaa arvellaan esiintyvän neljänneksessä kaikista avio- ja avoliitoista. Suurin osa siitä jää piiloon eikä sen vaikutusta lapsiin päästä juuri tutkimaan.

Sosiaalisen ympäristön myrkyllisyyden indikaattori on myös yksinäisyys, joka on väistämätön seuraus suuresta avioerojen määrästä, yksilapsisuuden yleistymisestä ja väestön vanhenemisesta.

- Psykososiaalisen ympäristön myrkyllisyyden lisääntymisen indikaattoreita on seurattava aiempaa tarkemmin eikä vain reagoitava altistumisen aiheuttamaan sairastavuuteen. Terveydenhuollon toimet eivät tässä yksin riitä, korosti Vertio.