Lääkäriliitto järjesti maaliskuun alussa e-reseptiseminaarin, jossa pureuduttiin sähköisen reseptin nykytilaan ja tulevaisuuteen.

Eduskunta hyväksyi 4. maaliskuuta lakiuudistuksen, joka pidensi yhtiömuotoisten tuottajien siirtymäaikaa sähköisen reseptin käyttöön. Ammatinharjoittajien ja alle 5 000 reseptiä vuodessa kirjoittavien yhtiöiden on siirryttävä käyttämään e-reseptiä vuoden 2017 alusta. Isot lääkäriasemat siirtyvät järjestelmään ensi vuoden alkuun mennessä.

Kela toteuttaa kevyen selainpohjaisen järjestelmän sähköiseen lääkkeiden määräämiseen vuoden 2017 alkuun mennessä.

- Kelan järjestelmän käyttöönotto on ilmainen ja käyttö maksaa Reseptikeskuksen käyttömaksun verran. Nykyään se on 21 senttiä lääkemääräystä kohden, Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski kertoi tilaisuudessa.

Tietokone ja kortinlukija tarvitaan

Vuorenkoski korosti, että reseptin voi tehdä vastaanoton ulkopuolella tai ilman potilastietojärjestelmää vuoden 2016 jälkeenkin. Silloin tarvitaan Kelan järjestelmän käyttämiseksi tietokone, älypuhelin tai tabletti, josta on yhteys internetiin.

- Reseptiohjelman käyttö edellyttää vahvaa tunnistautumista, joten tietokoneeseen tarvitaan varmennekorttia varten kortinlukija. Niiden hinnat alkavat noin 20 eurosta. Älypuhelimella järjestelmän käyttöön tarvitaan mobiilivarmenne, jonka saa operaattorilta, hän tarkensi.

Varmennekortti on henkilökohtainen ja työpaikasta riippumaton. Sen hankkiminen tulee ajankohtaiseksi yksityisille ammatinharjoittajille ja eläkeläisille vasta vuoden 2016 aikana.

Kevään aikana on markkinoille tulossa myös kaupallisia potilastietojärjestelmistä riippumattomia järjestelmiä e-reseptin käyttöön. Näiden hinta lienee 100 euron luokkaa kuukaudessa.

Paperiresepti teknisessä häiriössä

Paperi- ja puhelinreseptit säilyvät vuoden 2017 jälkeen toissijaisena vaihtoehtona.

- Niitä voi käyttää teknisen häiriön tullessa tai kun lääkehoidon tarve on kiireellinen eikä e-resepti ole mahdollinen. Tilanteita ei ole kuitenkaan kuvattu laissa kovin tarkasti, Vuorenkoski kertoo.

Tällöin apteekki tallentaa tehdyn puhelin- tai paperireseptin Reseptikeskukseen.

- Kela seuraa Kanta-palveluiden toimivuutta jatkuvasti. Alueellisten ja paikallisten teknisten ongelmien seuranta kuuluu organisaatioiden jatkuvuussuunnitelmiin. THL ja Kela saavat tietoa myös paikallisista ongelmista, mutta ongelmatilanteiden systemaattinen kartoitus on ratkaisematta, kehittämispäällikkö Riitta Konttinen THL:stä kertoi.

Potilas ei voi kieltäytyä e-reseptistä

Uutta on myös se, ettei potilaalla ole jatkossa enää mahdollisuutta kieltäytyä e-reseptistä. PKV-lääkkeiden osalta muutos tulee voimaan jo ensi vuodesta ja muiden lääkkeiden osalta vuodesta 2017.

- Jos lääkärillä on e-reseptijärjestelmä, pitää hänen käyttää e-reseptiä PKV-lääkkeiden määräämiseen vuodesta 2015. Jos järjestelmää ei ole, ovat paperireseptit käytössä. Esimerkiksi omissa tiloissaan toimivat ammatinharjoittajapsykiatrit voivat siis määrätä PKV-lääkkeitä paperireseptillä vuoteen 2017 saakka, Vuorenkoski kertoo.

Potilaalle tulee myös mahdollisuus salata lääkityksensä osittain tai kokonaan. PKV-lääkkeistä tulee lääkärille näkyviin lääkkeen vaikuttava aine, vaikka lääkemääräys olisi salattu.

- Sosiaali- ja terveysvaliokunta piti erittäin tärkeänä, että lääkäri näkee, mitä kaikkia lääkkeitä potilaalla on käytössä. Tässä on kuitenkin ristiriitaa siinä, että samalla eduskunnassa sallittiin potilaalle lääkelistan salaaminen niin, ettei lääkäri näe edes sitä, että kieltoja on tehty, Vuorenkoski huomauttaa.