Kun intialaissyntyinen Arun Bhowmik kolmetoista vuotta sitten saapui tutkijalääkäriksi Helsinkiin, hän ei tiennyt mitä sana lentsu tarkoittaa. Nyttemmin suomen kielen sanat ja hoitokulttuuriin liittyvät asia ovat selvinneet. - Tiedän myös, että haluan jäädä perheeni kanssa Suomeen, Bhowmik sanoo.

Lääkäriliiton helmikuun alussa julkaiseman tutkimuksen mukaan lääkärien kansainvälinen liikkuvuus on kasvanut. Vuoden alussa Suomessa toimi 313 lääkäriä, joilla ei ollut Suomen kansalaisuutta. Suurimpia ryhmiä ovat virolaiset, venäläiset ja saksalaiset. Osa ulkomailta tulleista lääkäreistä on jo saanut Suomen kansalaisuuden.

Vuonna 1991 Intian Bundelkhandin yliopistosta lääkäriksi valmistunut

Arun Bhowmik

toivoo saavansa pysyvän viisumin parin vuoden kuluttua. Sen jälkeen avautuu toivottavasti myös Suomen kansalaisuus.

Bengalia, englantia, suomea ja ruotsia

ETA- ja EU-maiden ulkopuolella lääkärin tutkinnon suorittaneilta edellytetään harjoittelua ja laajan, muun muassa Suomen terveydenhuoltoa koskevan tentin suorittamista. Tentti on Bhowmikin mielestä vaativa, eikä vähiten kielen vuoksi.

- Minua auttoi tentin läpäisyssä se, että olen aina pitänyt opiskelusta. Vaikka aikuisena uuden kielen oppiminen onkin usein vaikeaa, pystyin oppimaan suomen kielen. Nyt tavoitteeni on oppia sujuva ruotsi, bengalia äidinkielenään puhuva Bhowmik kertoo.

Harjoitusta ruotsin kieleen hän on saanut Tammisaaren aluesairaalassa. Tällä hetkellä kaksi vuotta sitten mahan epiteelisolun vaurioista ja korjauksesta väitellyt Bhowmik suorittaa erikoistumisopintojaan Kymenlaakson keskussairaalassa. Työkokemusta on myös Espoon Jorvin sairaalasta.

- Potilaat ovat suhtautuneet minuun alusta asti myönteisesti. En ole kohdannut rasismia. Suomessa on muutenkin hyvä olla lääkäri, sillä ammattia arvostetaan enemmän kuin Intiassa. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on myös toimiva, sillä täällä jokaisella potilaalla on oikeus hyvään hoitoon. Ihmiset myös tulevat aktiivisesti lääkärin hoitoon ja tietävät omasta terveydestään, Bhowmik listaa.

Helpotusta byrokratian rattaisiin

Suomalaisista työikäisistä lääkäreistä oli vuodenvaihteessa ulkomailla lähes 900. Arun Bhowmik osaa aavistaa, millaisia tunteita he käyvät läpi opetellessaan työskentelemään uudessa kulttuurissa.

- Voimaa ja kärsivällisyyttä vaaditaan kielen oppimisen lisäksi muun muassa byrokraattisissa työlupa- ja viisumiasioissa. Toivoisin, että me ulkomaalaislääkärit saisimme näihin asioihin apua Suomen Lääkäriliitolta. Liitto voisi tarjota apuaan ulkomailta tuleville lääkäreille paljon nykyistä aktiivisemmin.

Erikoistumista on jäljellä vielä kolme vuotta. Pian edessä on jälleen työpaikan vaihto ja haasteellisemmat tehtävät Hyksissa. Kotkan ja Helsingin välillä autoilun loppuminen helpottaa vaimoa ja kolmea lasta, jotka odottavat innolla isän saapumista kotiin. Suomi on turvallinen ja puhdas maa, johon Bhowmikit haluavat asettua pysyvästi.

- Haluamme olla täällä. Minulta vei kymmenen vuotta päästä tähän pisteeseen. Työtä on riittävästi, palkka on hyvä ja kollegat ovat ystävällisiä, Bhowmik kehuu.

Ystäväpiiriin kuuluu sekä suomalaisia että muualta lähtöisin olevia lääkäreitä. Ymmärrys alkutaipaleen haasteista on yhteinen.

- Yhteistä lääkärin työssä joka puolella maailmaa on varmasti myös se, että potilas haluaa tulla terveeksi mahdollisimman nopeasti, Bhowmik hymyilee.