Keski-Karjalan terveyskuntayhtymän johtava lääkäri Kirsti Anttonen kutsui Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Mikko Kankaan vierailulle Kiteen terveyskeskukseen. Paikalle kokoontuneiden lääkärien toiveena oli kuulla, mitä liitto tekee kohentaakseen terveyskeskuslääkärin työoloja ja työn hallintaa.

Keski-Karjalan terveyskeskuksen lääkärit saapuivat kokoontumiseen suoraan potilaiden keskeltä. Ei ollut ensimmäinen työpäivä, jonka aikana osa oli jäänyt ilman lounasta.

- Joinakin päivinä saa tosissaan miettiä, ehtiikö käydä kahvilla tai edes vessassa. Meitä kiinnostaisikin kuulla työssä jaksamisesta, lääkärit toivoivat.

Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö

Mikko Kangas

kertoi terveyskeskusten lääkärivajeen olevan koko maassa 8,9 prosenttia. Luku on kasvamassa. Terveyskeskustyön arvostus on laskenut ja kokeneet lääkärit siirtyvät yksityissektorille tai työterveyshuoltoon. Lääkärit kokevat menettäneensä työnsä hallinnan.

- Jos terveyskeskustyön kriisiin ei puututa, lääkärit uupuvat lisää. Liitto haluaa kehittää virkaehtosopimusta ja toimintajärjestelmää listautumismallin suuntaan. Koko maa tulisi saada omalääkärijärjestelmään, jossa väestöt muodostettaisiin listautumalla. Perusvastuuväestön määrä olisi enintään 300 potilasta, Kangas sanoi.

Pitkäaikaiset potilassuhteet palkitsevat

Keski-Karjalan noin 16 000 asukkaan väestöpohjaa hoitaa hieman yli 200 terveydenhuollon ammattilaista. Terveyskuntayhtymän alueella alle viisivuotiaiden osuus väestöstä on vajaat kuusi prosenttia, kun taas 60 vuotta täyttäneitä on melkein 22 prosenttia. Itä-Suomi kärsii lääkärivajeesta eniten yhdessä Pohjois-Suomen ja Pohjanmaan kanssa.

Terveyskeskuslääkärit kertoivat päivystävänsä viikolla päivätyön välissä. Viikonlopun päivystykset hoidetaan ostopalveluina. Terveyskeskuksessa työskentelee tällä hetkellä johtava lääkäri mukaan luettuna 12 lääkäriä. Viroista kaksi on täyttämättä yhden kollegan äkillisen kuoleman ja toisen eläkkeelle jäämisen vuoksi.

Lääkärit pitävät terveyskeskuksen pitkäaikaisia potilassuhteita palkitsevina. Lääkärin työhön on kuitenkin tullut paljon itse potilastyöhön kuulumatonta toimenpidettä ja temppua, varsinkin tietokoneen kanssa.

- Tutkimusten mukaan meillä lääkärin työpäivästä käytetään potilastyöhön vaivaiset kaksi tuntia, kun luku muualla on moninkertainen. Menee oppineen aika hukkaan, toteaa ammatistaan ylpeä lääkäri.

- Potilas odottaa terveyskeskukselta yhtä asiaa: että hän saa tarvitessaan lääkärin hoitoa. Lääkärit taas haluavat tehdä työnsä rauhassa. Kumpikaan asia ei toteudu maassamme tällä hetkellä niin kuin pitäisi, Kangas vahvisti.

Lääkärien mielestä parityöskentely hoitajan kanssa voisi olla yksi mahdollinen ratkaisu tähän ongelmaan. Lisäksi lääkärit pitivät tärkeänä kannustavan palkkauksen ja toimenpidepalkkioiden kehittämistä. Mikko Kangas lupailikin Lääkäriliiton yrittävän saada seuraavaan lääkärisopimukseen jatkuvasti yleistyneen toimenpiteen eli hoitajakonsultaation.

Valta ja vastuu eivät kohtaa

Johtava lääkäri

Kirsti Anttonen

ei näe merkkejä lääkärin aseman paranemisesta. Hänen mielestään lääketieteen ulkopuoliset tahot ovat saaneet vallan kuntien terveydenhuollossa, vaikka vastuu potilaasta on aina lääkärillä.

- Suomalainen kuntakenttä ei kerta kaikkiaan pysty vastaamaan terveydenhuollon tulevaisuuden haasteisiin. Mutta mitä tekee lainsäätäjä. Se kehittelee kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, jossa kuntien asema terveydenhuollon järjestämisessä sementoidaan vuosikymmeniksi eteenpäin, Anttonen kritisoi.

Hänen mielestään Paras-hankkeella käytännössä vain peitetään sosiaalihuollossa ja terveydenhuollossa tehtyjä virheitä leipomalla yhteen seudullisia sosiaali- ja terveystoimia. Niiden päätösvalta on edelleen ja entistä vahvemmin kuntapoliitikoilla.

- Epäilen, että lääkäripako julkisesta terveydenhuollosta vain kiihtyy. Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy, Anttonen sanoo.