Lääkäripäivillä tehdyssä kiertokyselyssä kysyimme satunnaisesti valituilta lääkäreiltä, näkyvätkö terveydenhuollon säästötoimet arkipäivän työssä. Vastausten perusteella säästöjen raja on jo saavutettu eikä lisää ole enää varaa leikata.

Humppilassa terveyskeskuslääkärinä työskentelevä Jaakko Elonheimo haluaa aluksi todeta, että 1990-luvun aikana on terveydenhuollossa tapahtunut selvää järkevöitymistä.

- Tätä terävöitymistä pidän ihan hyvänä asiana. Juju on tänä päivänä kuitenkin siinä, voidaanko säästää enää lisää. Mielestäni hirveästi ei olisi varaa säästää.

Hän katsoo, että suomalaisessa yhteiskunnassa eletään tällä hetkellä tilanteessa, jossa pitäisi laittaa jäitä hattuun.

- Lääkärikunnan pitäisi lisäksi itse ruveta entistä enemmän kertomaan nykymenosta ja kysymään itseltään, millä hinnalla säästöt saadaan aikaan.

Elonheimo kaipaakin lääkäreiltä kriittistä ajattelua. Oman aikakauden trendejä on kuitenkin vaikea huomata.

- Jokaisen lääkärin tulisi omassa tykönään miettiä, työskenteleekö hän vain talouden mieliksi. Lääkäreiden ei ainakaan pitäisi olla niitä kaikkein fanaattisimpia jatkuvan talouskasvun ja säästöjen kannattajia. Meidän tulisi kyseenalaistaa nykymenoa enemmän kuin mitä tänä päivänä tehdään. Emme voi tarjota pelkästään säästöjä.

Elonheimo kertoo, että hänen oma työtahtinsa on ollut aika kiivas ennen terveydenhuollon säästöjen alkamistakin.

- Säästöt eivät ole oikeastaan vielä näkyneet Humppilan kunnan terveydenhuollossa. Humppila on pieni, 2 500 asukkaan kunta, jossa eletään yhä omaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Kunnassa ei ole esimerkiksi yksityislääkäreitä, joten terveyskeskuksessa käydään kaikista sosiaaliryhmistä.

Hän jatkaa, että Humppilalla on silti selviä vaikeuksia selvitä terveydenhuollon menoistaan.

- Yksi avoinna oleva kysymys on se, onko kunnalla jatkossa vielä varaa tarjota palveluja toisesta sairaanhoitopiiristä.

Elonheimo sanoo tietävänsä useita keinoja, miten kunnan menoja voitaisiin säästää terveydenhuollossa.

- Ne eivät kuitenkaan olisi oman moraalini mukaisia.

Yhtenä vakavana uhkana hän näkee kasvavat laitoshoidon kustannukset.

- Unohdetaanko esimerkiksi vanhuspotilaat ja annetaanko heidän vain kuolla pois? Tällainen ilmiö voi tapahtua hyvin salakavalasti ja hiipivästi.

PORUKKA ON MINIMISSÄ

Jorvin sairaalassa yleislääketieteeseen erikoistuvana lääkärinä toimiva Mervi Väisänen-Tommiska toteaa, että säästötoimet vaikuttavat erittäin paljon arkipäivän työhön.

- Ylimääräistä lääkärikuntaa ei ole yhtään. Jos joku on poissa töistä, niin työpanos revitään muiden päänahasta. Porukka on ihan minimissä.

Yhtenä huolestuttavana ilmiönä hän on huomannut, että sairaalapuolellakin on ruvettu kyselemään, paljonko tutkimukset maksavat.

- Minun mielestäni pitäisi aina tutkia, jos tarvetta on. Erikoissairaanhoidon puolella potilaat ovat jo seulottua porukkaa, jonka hoitamiseksi sairaalalla pitäisi olla resurssit.

Hyvinkään lääkärikeskuksessa työskentelevä Maija-Liisa Koskela-Oikarinen sanoo, että säästöt ovat lisänneet potilasmääriä yksityispuolella.

- Potilaiden hoitamisessa sairaaloissa ei nykyään tehdä yhtä paljon kuin mitä ennen olisi tehty. Ihmiset ovat kertoneet, että heitä ei ole riittävästi tutkittu julkisella puolella. Esimerkiksi ei ole otettu jotain tiettyä koetta.

Koskela-Oikarinen tietää potilaille syntyvän lisäksi epäilyjä siitä, että leikkausta evätään säästöjen takia.

- He ovat kyllästyneet pyöritykseen, kun mitään ei tapahdu.

Kone Oy:n työterveyslääkärinä Hyvinkäällä toimiva Tuomo Oikarinen kertoo yrityksen kassasysteemin olevan sen verran hyvä, että hoidon taso on pysynyt samana.

- Yksityislääkäreiden palveluja on jouduttu käyttämään ehkä entistä enemmän.

TULOSVASTUUN KOKONAISUUS HÄMÄRTYNYT

HYKS:n neurologian klinikalla erikoislääkärinä työskentelevä Seppo Soinila on sitä mieltä, että säästöt näkyvät hänenkin työpaikallaan.

- Kun esimerkiksi olen nyt täällä Lääkäripäivillä, niin kukaan ei tee töitäni. Sijaisia ei oteta. Lääkäreiden työ on lisääntynyt ja hoitajistakin on puutetta.

Säästöt näkyvät mm. tutkimusten määrässä.

- Esimerkiksi magneettitutkimusten määräämiselle on tiukat rajat, muistuttaa Soinila.

Säästöjen etsintä näkyy myös tulosseurannassa.

- On olemassa paineita tuloksen parantamiseksi. Aikaisemmin ruohonjuuritason lääkäri ei juuri tiennyt, kuinka firman taloutta pyöritetään. Lisäksi tulosvastuu on jaettu niin pieniin yksiköihin, että kokonaisuus on hämärtynyt.

Soinilan mielestä tällä hetkellä ollaan joissain terveydenhuollon kohdissa hyvin lähellä sitä rajaa, ettei säästöjä voi lisätä yhtään.

- Voidaan kysyä, mikä alkaa olla tänä päivänä hoidon laatu ja turvallisuus.

Hän sanoo, että säästöjen vaikutus näkyy potilaiden hoidossakin.

- Neurologisella puolella on tingitty kuntoutuksesta, kun jumppariaikoja on vähennetty. Omalla alallani minua huolestuttaa juuri potilaiden kuntoutuksen väheneminen ja lääkäreiden työväsymys. Paras lääkäriaines ei tahdo pysyä työssä, vaan hakeutuu muihin hommiin.