Lääkäriliiton työhyvinvointityöryhmä haluaa uudistaa päivystyskäytäntöjä. Päivystyksen terveysvaikutukset ja kuormittavuus huolestuttavat.

Intensiivisyys ja kiireisyys tekevät päivystystyöstä raskasta. Työtä tehdään usein poikkeavissa olosuhteissa ja yöaikaan, mikä kuormittaa ihmisiä. Siksi halusimme nostaa päivystyksen omaksi aiheekseen työhyvinvointia käsitellessämme, kertoo Lääkärien työhyvinvointi -työryhmän jäsen Tuula Rajaniemi.

Lääkäriliiton työryhmä jätti loppuraporttinsa tavoitteineen kesällä. Raporttiin on koottu kattava joukko työhyvinvointiin liittyviä tavoitteita.

- Päivystys on viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttunut. Päivystyspisteitä on keskitetty, mikä on tehnyt työpisteistä entistä raskaampia. Työ ei enää ole varallaoloa, vaan useimmissa päivystyspisteissä se on jatkuvaa työskentelyä, jatkaa Rajaniemi.

Raportin mukaan päivystävien lääkärien terveysriskit ovat huomattavia verrattuna ei-yötyötä tekeviin kollegoihin. Valvominen ja vuorokausirytmin häiriintyminen aiheuttavat ongelmia. Päivystys aiheuttaa stressiä, jota työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeus lisää.

Pitkät päivystykset ovat riski myös potilaille: työtapaturmien ja virhearviointien on todettu lisääntyvän, kun työvuoro kestää yli 16 tuntia.

Voidaanko päivystysintoa lisätä?

Varsinkin nuorten päivystyshalukkuus on herättänyt huolta. NuoriLääkäripäivien 2011 yhteydessä tehdyssä verkkokyselyssä moni nuori lääkäri ilmoitti olevansa valmis jättämään työhön kuuluvan päivystämisen kokonaan uransa myöhemmässä vaiheessa. Kysymykseen "Päivystätkö vuonna 2025?" 56 prosenttia nuorista lääkäreistä vastasi "Ehkä, jos en eroonkaan pääse". "Totta kai" sanoi 28 prosenttia.

Sopivana päivystyksen pituutena valtaosa vastaajista piti joko kahdeksaa tai kahtatoista tuntia.

- Monia pitkä työrupeama pelottaa. Työtä tehdään aina erilaisissa olosuhteissa, se on ennalta-arvaamatonta ja apujoukkoja ja konsultaatiopalveluita ei aina ole hyvin saatavilla. Tuen saantia on helpotettava, jotta päivystys ei ole niin raskasta, arvelee Rajaniemi.

Moni pitää silti työn luonteesta, ja vuoden alusta alkava akuuttilääketieteen erikoislääkärikoulutus näyttää kiinnostavan nuoria lääkäreitä.

- Puutteista huolimatta päivystystä vaativille aloille halutaan erikoistua. Työ on palkitsevaa samoista syistä kuin se on haastavaa.

Ryhmä muistuttaa, että päivystys kuuluu lääkäriprofession velvollisuuksiin. Olosuhteisiin on kiinnitettävä huomiota, jotta päivystäviä lääkäreitä riittää tulevaisuudessakin. Tämä vaatii työyhteisöiltä uusien mallien kehittämistä.

Työryhmän mukaan työvuoro saa kestää enintään 17 tuntia ja pääsääntöisesti 8-12 tuntia kerrallaan päivystyksen raskaudesta riippuen. Aktiivipäivystyksissä on oltava tauko.

Päivystäjien riittävä toipuminen on taattava. Vuorokausilepo pitää saada heti työvuoron jälkeen ja viikossa on oltava kaksi vapaapäivää.

Hyvät mallit jakoon

Jotta olosuhteet paranevat, turhasta päivystysaikaisesta työstä on päästävä eroon. Siksi resurssien on oltava kunnossa. Päivystyksessä on voitava keskittyä päivystystyöhön, ja yöllä on tehtävä vain pakolliset asiat.

Rajaniemen mukaan päiväaikaisten resurssien riittämättömyys saattaa venyttää töitä iltaan, jos terveyskeskukseen ei päivällä pääse.

- Terveyskeskuspäivystyksestä saatetaan hakea työnantajan vaatimia sairauslomatodistuksia. Jos tarjonta olisi riittävää päivällä, päivystyksessä voitaisiin keskittyä varsinaiseen päivystystyöhön. Myös väestön ikääntyminen lisää päivystyspalveluiden tarvetta.

Hyviä käytäntöjä on jo. HUS:ssa lasten ja nuorten sairaalan leikkaustoimintaa on kehitetty liikennevalo-ohjausmallin pohjalta yöaikaisen leikkaustoiminnan vähentämiseksi. Yöleikkausten vähenemisen myötä lääkärien stressi ja oireet ovat vähentyneet. Koulutuksessa olevat kirurgit ovat olleet tyytyväisiä, koska saavat leikkauksissa paremmin senioritukea.

- Anestesiologeilla on hyviä kokemuksia päivystysten jakamisesta useilla paikkakunnilla, esimerkiksi Oulussa. Päivystyksiä on pilkottu kollegoiden kesken lyhyempiin ajanjaksoihin, kertoo Rajaniemi.

Työn tuloksia viedään käytännön toimintaan liitossa.

- Raportin tavoitteita on palasteltu Lääkäriliiton jaosten ja valiokuntien käsiteltäväksi. Tavoitteena on miettiä, millä konkreettisilla toimenpiteillä tavoitteisiin voitaisiin päästä, kertoo ryhmän puheenjohtaja Teppo Heikkilä.

- Seuraavaksi valiokunnat keräävät hyviä käytänteitä, joita pyritään levittämään, sanoo Rajaniemi.

Päivystyksen terveysvaikutukset ja kuormittavuus Työryhmän tavoitteet

➤ Lääkäripäivystys tulee järjestää siten, että työvuorojen kestot ovat enintään 17 ja pääsääntöisesti 8-12 tuntia kerrallaan riippuen päivystysvakanssin raskaudesta.

➤ Aktiivipäivystyksiin tulee sisällyttää elpymistauko ja päivystäjällä tulee olla asianmukainen lepotila sitä varten.

➤ Päivystävälle lääkärille tulee taata riittävä toipuminen: vuorokausilepo heti työvuoron jälkeen, kaksi vapaapäivää viikossa, aktiivivapaan pitomahdollisuus sekä vähintään neljän viikon yhtenäinen kesäloma.

➤ Päivystävät lääkärit tulee päivystystyön erityisen kuormittavuuden vuoksi huomioida työterveyshuollossa erityisryhmänä. Tämä on myös lakisääteinen velvollisuus.

➤ Päiväaikaiset toiminnat tulee resursoida riittävästi, jotta päivystyksessä voidaan keskittyä todelliseen päivystystyöhön. Päivystysten prosessien tulee olla toimivia ja yöllä tehdään vain niitä asioita, joita ei voida siirtää aamuun.

➤ Työpaikoilla on sovittava menettelytavoista päivystäjän ollessa äkillisesti kyvytön päivystämään.

➤ Työnantajan ja lääkärin on sovittava yhdessä päivystykseen liittyvistä rajauksista lääkärin sairastuessa kroonisesti. Työterveyshuollon tulee olla asiassa tarvittaessa mukana. Lääkärin tulee myös omassa erikoistumisala- ja työpaikkasuunnittelussaan huomioida päivystystä rajoittavat krooniset sairaudet.

➤ Päivystyspisteissä tulee olla ruokailumahdollisuus.