1. Lääkärilehti
  2. Liitossa
  3. Kollegassa voi nyt konsultoida hammaslääkäreitä
Liitto toi­mii 47/2019 vsk 74 s. 2748 - 2749

Kollegassa voi nyt konsultoida hammaslääkäreitä

Lääkäriliiton Kollega-palveluun on marraskuussa avattu uusi ristiinkonsultointi­toiminto, jonka avulla lääkärit ja hammas­lääkärit voivat konsultoida myös toisiaan.

Kollegassa  voi nyt  konsultoida hammaslääkäreitä Kuva 1 / 1

Hammaslääkäriliiton jäsenillä on käytössään vastaava Hammaskollega-palvelu, joka lanseerattiin marraskuun Hammaslääkäripäivillä.

Kaikki ristiinkonsultoinnit näkyvät sekä Kollegan että Hammaskollegan käyttäjille. Muilta osin lääkärit näkevät vain lääkärien keskinäiset konsultoinnit ja hammaslääkärit omansa.

Ristiinkonsultoitaessa sopiva aihe valitaan palvelun valikosta. Aihealueita ovat suu-, hammas- ja leukatraumat, suun limakalvomuutokset, migreeni, leukakipu, uniapnea, infektiot, hyytymishäiriöt sekä yleishammaslääketiede tai yleislääketiede.

Konsultaation voi halutessaan lähettää joko anonyymisti tai omalla nimellä. Konsultaatioihin vastataan kuitenkin aina omalla nimellä. Kysyjän vastuulla on, että potilasta ei voi tunnistaa konsultaation sisällöstä.

Oppimista puolin ja toisin

Lääkäri Mikko Lehtovirta pitää uutta ristiinkonsultointitoimintoa erinomaisena hoidon tasoa nostavana uudistuksena.

– Ei ihmistä voi pilkkoa suuhun ja muuhun, vaan kyse on biologisesta kokonaisuudesta. Historiallisista syistä terveydenhuolto on kuitenkin jakautunut suun ja muun terveydenhuoltoon. Samalla paljon tietoa on jäänyt kummankin alan sisäiseen käyttöön, vaikka se hyödyttäisi molempia.

– Hammaslääkärit tulevat oppimaan lääkäreiltä ja päinvastoin, kun käytännön vuoropuhelu lisääntyy ja helpottuu. Ennustan, että tästä on hyötyä myös tutkimusyhteisölle, Lehtovirta arvioi.

Avaus lääkärien ja hammaslääkärien yhteistyön parantamiseksi on ajankohtainen.

– Suunterveyden yhteydet kokonaisterveyteen ovat saaneet vahvistusta lukuisissa vertaisarvioiduissa julkaisuissa erityisesti viime vuosina.

Ristiinkonsultointi palvelee Lehtovirran mukaan erikoisaloista varsinkin yleislääkäreitä, lastenlääkäreitä ja sisätautilääkäreitä sekä korva-, nenä- ja kurkkutauteja tai ihotauteja, mutta yhteyksiä löytyy paljon muitakin.

– Konsultointi postoperatiivisen hammassaneerauksen osalta on meille jo rutiinia, vaan kuinka on vaikkapa purentaperäisten kasvokipujen selvittelyssä, tai kun psyykenlääkettä syövän potilaan suu kuivuu – ymmärrämmekö ajoissa kysyä, mitä tämä tarkoittaa suunterveydelle, Lehtovirta pohtii. Parhaimmillaan ristiinkysymisen mahdollisuus aikaistaa potilaan avunsaantia.

Terveydenhuollon digitalisoituessa myös medisiiniset ja hammaslääketieteen potilastietojärjestelmät pitäisi hänen mukaansa saada keskustelemaan paremmin keskenään.

– Kehitystyö edellyttää tässäkin ammattikuntien nykyistä parempaa ymmärrystä toistensa työnkuvista, käytetystä terminologiasta ja lähestymistavoista.

Helppoa ja nopeaa tiedonjakamista

Suu- ja leukakirurgi Ilkka Pallonen arvelee uuden ristiinkonsultoinnin työkalun helpottavan ja nopeuttavan tiedonvaihtoa ja osaamisen jakamista, kun kaikki lääke- ja hammaslääketieteen erikoisalat löytyvät yhdestä paikasta.

– Suurin hyötyjä on potilas, jonka hoitoketjua voidaan saada suoraviivaisemmaksi.

Hän arvioi palvelun myös madaltavan konsultaatiokynnystä. Pienimmästäkin asiasta kehtaa kysyä ja se on nopeaa. Yhdellä kertaa voi saada vastauksia laajalta joukolta kollegoita eri osaamisalueilta.

– Hammaslääkäripuolella lääkitykseen liittyvän konsultaation tarve kasvaa, kun väestön ikääntyessä yhä isompi osa hammaslääkärien potilaista on monisairaita ja monilääkittyjä.

Pallosen mukaan suun terveydenhuolto voi monessa kohtaa olla myös ensilinjassa seuraamassa potilaan vointia. Hoitosuhteet ovat usein pitkiä ja vastaanottokäyntejä useita vuodessa. Silloin hammaslääkäri voi ensimmäisenä havaita muutoksen potilaan yleisterveydessä ja ohjata hoitoketjussa eteenpäin.

– Kasvojen ihon pahalaatuisista muutoksista on esimerkiksi helppo ottaa vastaanotolla kuva ja konsultoida palvelun kautta. Myös poskionteloinfektioiden konsultointi voi helpottua puolin ja toisin. Kipupotilaiden hoidossa voidaan puolestaan välttyä hampaiden turhilta juurihoidoilta tai poistoilta, kun on mahdollisuus saada konsultaatiovastauksia selkeän hammasperäisen syyn puuttuessa.

Kollega-palvelussa jo tuhansia lääkäreitä

Lääkäriliiton Kollega-mobiilisovellus avattiin Lääkäripäivillä tammikuussa 2019. Tällä hetkellä sitä käyttää jo yli 7000 lääkäriä.

Palvelu tarjoaa Lääkäriliiton jäsenille helpon tavan konsultoida ja tavoittaa kollegat yhdestä paikasta sekä käydä ammatillisia keskusteluja tietoturvallisesti, ajasta ja paikasta riippumatta. Sovelluksesta löytyy myös Lääkäriliiton sähköinen jäsenkortti ja Lääkärilehden lukumahdollisuus.

Lue myös

Kollega toimii iPhone- ja Android-mobiilisovelluksella sekä verkkoselaimella osoitteesta www.konsultoikollegaa.fi. Sen saavat käyttöönsä kaikki Lääkäriliiton jäsenet maksuttomasti.

– Uusia konsultaatioita tehdään Kollega-palvelussa päivittäin yli kymmenen. Määrällisesti eniten lääkärit ovat tähän mennessä konsultoineet yleislääketieteestä sekä ihotaudeista, lastentaudeista ja ortopediasta, mutta palvelun käyttäjiä on kaikilta erikoisaloilta. Ensimmäisen vastauksen mediaaniaika on alle 20 minuuttia, kertoo Lääkäriliiton jäsenpalveluiden johtaja Anu Mustakari.

Ota Kollega käyttöön

› Lataa Kollega-sovellus puhelimeen Applen tai Googlen sovelluskaupasta tai kirjaudu palvelun selainversioon osoitteessa www.konsultoikollegaa.fi.

› Palvelu on käyttäjille maksuton.

› Käyttäjät tunnistetaan Fimnet-kirjautumisen avulla.

› Palvelun tuottaa yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa Panacea CG Oy. Lääkäriliitto on yksi yrityksen omistajista.

› Hammaslääkäriliiton jäsenillä on käytössä vastaava Hammaskollega-palvelu.

Kollegassa voit

› Konsultoida eri erikoisalojen lääkäreitä.

› Ristiinkonsultoida hammaslääkäreitä.

› Oppia lukemalla muiden konsultaatioita.

› Verkostoitua ja osallistua ammatillisiin keskusteluihin.

› Jakaa osaamistasi ja kokemuksia potilastapauksista.

› Lukea Lääkärilehteä.

› Käyttää Lääkäriliiton sähköistä jäsenkorttia.

Kirjoittajat
Anu Tilander

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Tuula Rajaniemestä uusi puheenjohtaja

Varapuheenjohtajina jatkavat Jaana Puhakka (vas. ) ja Noora Ritamäki (oik).

Ajassa
Eläkeläisten jäsenmaksut uudistuvat – uudessa maksuluokassa alennus 75 prosenttia

Tänä vuonna tai aiemmin 70 vuotta täyttäneet yhä vapautettuja maksusta.

Ajassa
Valtuuskunta haluaa turvata pitkät potilassuhteet

Lääkäriliiton valtuuskunta vaatii parannuksia lääkärien työoloihin ja työviihtyvyyteen.

Ajassa
Radiologisten tutkimusten kokonaismäärä kasvaa

Suomessa tehtiin kuusi miljoonaa röntgentutkimusta ja -toimenpidettä vuonna 2018.

Ajassa
Sairaanhoitajan määrättävissä oleva lääkevalikoima laajenee

Rajattu lääkevalikoima laajenee vuodenvaihteessa.

Ajassa
Harva tuntee lääkehoitosuunnitelman

Lääkäreistä on tulossa lääkehoitoprosessin heikoin lenkki, jos asialle ei tehdä jotain, sanoo Päivi Ruokoniemi.