KT:n tiedustelu kuntien työvoimatilanteesta vuosina 2002-2010: Kunta-alan henkilöstömäärä kasvaa
Kunnallisessa työmarkkinalaitoksessa on valmistunut ajankohtaisselvitys, jossa kuntatyönantajat arvioivat henkilöstön määrässä, rakenteessa ja henkilöstötarpeessa tapahtuvia muutoksia sekä keinoja turvata työvoiman saatavuus vuosina 2002-2010.
Sen mukaan kunta-alan henkilöstömäärä kasvaa edelleen nykyisestä 422 000 henkilöstä. Kuntatyönantajat arvioivat palkkaavansa lähivuosina lisää henkilöstöä pääasiassa vakinaisiin palvelussuhteisiin.
Tiedustelu lähetettiin kaikkiin kuntiin ja kuntayhtymiin huhtikuussa 2002. Vastausprosentiksi saatiin 63, ja vastanneiden kuntayksiköiden palveluksessa on noin 75 % koko kunta-alan henkilöstöstä. Vastaajina olivat kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöasioita hoitavat palkka-asiamiehet.
Viimeisimmät tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen kunnalliseen henkilörekisteriin lokakuulta 2001, jolloin kunta-alalla työskenteli 422000 palkansaajaa. Lisäksi palkattomalla virkavapaalla tai työlomalla oli noin 33 000 henkilöä.
Henkilöstön määrä oli kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2001 noin 6000 henkilöllä eli 1,4 prosenttia. Valtaosa henkilöstömäärän lisäyksestä tapahtui kolmella kuntasektorin suurimmalla hallinnonalalla: terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa ja sivistystoimessa.
Nyt valmistuneessa KT:n työvoimatiedustelussa kuntatyönantajat arvioivat henkilöstömäärän kasvavan edelleen parin seuraavan vuoden aikana. Arvioiden mukaan vuonna 2003 kunta-alalla työskentelee 425 000 palkansaajaa. Kunta-alan henkilöstömäärä näyttää pysyvän vuodesta 2003 vuosikymmenen loppuun lähes ennallaan.
VIRKOJEN JA TOIMIEN VAKINAISTAMINEN JATKUU
Selvityksen mukaan kunnat ja kuntayhtymät palkkaavat uutta henkilöstöä useimmiten vakinaiseen palvelussuhteeseen. Kuntayksiköt muuttavat myös määräaikaisia palvelussuhteita vakinaisiksi. Tilastokeskuksen kunnallisen henkilörekisterin mukaan vakinaisessa palvelussuhteessa oli 72% henkilöstöstä lokakuussa 2001. Vuonna 2010 henkilöstöstä ennustetaan olevan vakinaisia 76 %. Vakinaisten määrään arvioidaan kasvavan erityisesti Etelä-Suomen läänissä ja kaupungeissa ja kuntayhtymissä enemmän kuin muissa kunnissa.
Määräaikaisten määrä vähenee kuntatyönantajien arvioiden mukaan voimakkaasti. Vuonna 2001 määräaikaisia oli 25 % henkilöstöstä ja vuonna 2010 heitä arvioidaan olevan noin 22%. Myös tukityöllistettyjen osuus vähenee nopeasti.
Määräaikaista henkilöstöä vakinaistetaan erityisesti terveydenhuollossa ja vanhustenhuollossa.
KAKSI KOLMASOSAA KUNTAYKSIKÖISTÄ TARVITSEE LISÄÄ HENKILÖSTÖÄ
Kahdella kolmesta kuntayksiköstä on KT:n tiedustelun mukaan tarvetta palkata lisähenkilöstöä lähimmän vuoden aikana. Lisähenkilöstöä tarvitsevien kuntayksiköiden määrä on kasvanut verrattuna vuosi sitten tehtyyn tiedusteluun.
Tiedusteluun vastanneissa kunnissa ja kuntayhtymissä lisähenkilöstön tarve on 7 000 henkilöä. Lisähenkilöstöstä 58 % eli 4 000 henkilöä haluttaisiin palkata vakinaiseen palvelussuhteeseen ja 42 % eli 3 000 määräaikaiseen palvelussuhteeseen. Kuntatyönantajat arvioivat, että niillä on taloudellisia mahdollisuuksia palkata 73 % tarvitsemastaan lisähenkilöstöstä eli noin 5 000 henkilöä.
Vajaa viidennes kuntayksiköistä katsoi, ettei heillä ole lainkaan taloudellisia mahdollisuuksia palkata tarvitsemaansa lisähenkilöstöä. Lisähenkilöstön tarpeesta yli 70 % keskittyy Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneihin.
Alueelliset ja kuntakohtaiset erot henkilöstömäärän kehityksessä ovat suuria. Selvityksen mukaan henkilöstön määrä kasvaa eniten Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen läänissä ja kuntamuodoittain tarkasteltuna kaupungeissa sekä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntayhtymissä.
Maakunnittain tarkasteltuna henkilöstömäärä kasvaa eniten Uudellamaalla. Sen sijaan Itä-Suomen läänissä, Lapin läänissä sekä muissa kuin kaupunkikunnissa henkilöstömäärän arvioidaan jonkun verran vähenevän. Maakunnittain tarkastellen henkilöstö vähenee eniten Etelä-Karjalassa.
Kunnallisen henkilöstön määrä kasvaa kuntayksiköissä, joissa myös väestömäärä kasvaa. Henkilöstöä tarvitaan niissä erityisesti terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja koulutoimen ammattitehtäviin. Väestön ikääntyminen lisää terveyspalvelujen ja vanhustenhuollon tarvetta koko valtakunnassa. Aluepelastuslaitosten muodostaminen lisää lähivuosina palo- ja pelastustoimen henkilöstöä pelastuslaitosten keskuskunnissa ja vähentää vastaavasti sen määrää muissa kunnissa.
KAHDELLA KOLMESTA KUNTAYKSIKÖSTÄ ONGELMIA TYÖVOIMAN SAATAVUUDESSA
Kuntayksiköistä 66 % on kohdannut ongelmia työvoiman saatavuudessa joissakin ammattiryhmissä. Työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia ei esiinny vain tietyissä yksittäisissä ammattiryhmissä tai tietyissä osissa maata, vaan niitä esiintyy useissa eri ammattiryhmissä ja eri puolilla Suomea.
Vastausten perusteella eniten työvoimapulaa on lääkäreistä, pätevistä opettajista, hoitohenkilöstöstä, sosiaalialan työntekijöistä ja maatalouslomittajista.
Hoitohenkilöstöstä selvityksessä mainittiin erityisesti puheterapeutit, sairaanhoitajat, laboratorionhoitajat ja röntgenhoitajat. Sosiaalialalla eniten pulaa on sosiaalityöntekijöistä, kodinhoitajista, psykologeista, erityislastentarhanopettajista, perhepäivähoitajista ja koulunkäyntiavustajista.
Tiedustelussa kysyttiin myös, onko kunnissa ja kuntayhtymissä alettu hakea keinoja työvoiman saannin turvaamiseksi tulevina vuosina. Selvityksen mukaan monet kunnat ovat tiivistäneet keskinäistä ja seudullista yhteistyötään sekä yhteydenpitoaan työvoimaviranomaisiin, muihin työnantajiin ja oppilaitoksiin. Määräaikaisia palvelussuhteita on vakinaistettu ja vakinaistetaan edelleen.
Selvityksen mukaan työkyvyn ylläpitämistä ja työssä jaksamista tuetaan pitkäjänteisellä henkilöstöpolitiikalla. Työolosuhteisiin ja työssä viihtymiseen kiinnitetään huomiota, ja johtamis- ja esimiestyön merkitystä työpaikoilla korostetaan.
Oman kuntayksikön kilpailukykyisyyttä pyritään parantamaan palkkausjärjestelmiä kehittämällä. KT:n selvityksessä monet kunnat ja kuntayhtymät mainitsevat, että työn vaativuuden arvioinnin käyttöönotto on merkittävä perusta oikeudenmukaiselle ja kannustavalle palkkaukselle.
